Uudessa osoitteessa

Nykyisin blogia seurattavissa täällä.

Hätistää

Kuten jo 25.8. kirjoittelin Kokoomuksen varapuheenjohtajasta ja hänen ei-ei-ei-linjasta, ei tämänpäiväinen Demareiden ehdotusten lyttääminen tullut mitenkään pyytämättä ja yllättäen. SDP:n kesäkokouksessa puheenjohtaja Urpilainen nimittäin ihmetteli Kokoomuksen käyttämiä argumentteja maksutonta päivähoitoa vastaan, kun Kokoomus on argumenttien puuttuessa ryhtyneet pelottelulinjalle.

Kokoomuksen Virkkunen ehti tänään siis ampumaan alas Urpilaisen väitteet puolueen käyttämästä pelottelutaktiikasta. "Urpilainen väitti Kokoomuksen pelottelevan, että SDP:n vaatimus ilmaisesta päivähoidosta tarkoittaisi perheille pakkoa viedä lapset päivähoitoon." Näin Virkkunen Kokoomuksen verkkolehdessä. Kuitenkin kesäkuussa Virkkunen itse kirjoittaa blogissaan, että sosialidemokraatit tahtovat hätistää kaikki lapset kotoa päiväkoteihin. Lainaus Virkkusen blogista: "He (sosialidemokraatit) haluavat hätistää lapset kotoa päiväkoteihin." Eihän kotoa hätistäminen pakottamista tietenkään vastaa, mutta...

Niin tai näin, on päivähoitokeskustelu jäänyt kokonaisuudessaan hieman mitättömäksi, kun päähallituspuolueet eivät ole uskaltautuneet asiasta syvemmin keskustelemaan, vaan tyytyvät heittämään hataria argumentteja esitystä kohtaan. 

Valtuusto käänsi selkänsä nuorille

Viitasaaren kaupunginvaltuusto teki maanantaina 25.8. kokouksessaan päätöksen lähettää valtioneuvostolle esityksen käytösnumeron palauttamiseksi peruskoulun päättötodistukseen. Kiistelty päätös syntyi äänin 19-4, neljän valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Mielestäni valtuuston tekemä päätös oli enemmän kuin surullinen, koska käytösnumeron palauttamista ajaneen rehtori Antti Keron (Kesk.) perusteluissa vuotaa useampikin nurkka. Käytösnumerosta peruskoulun päättötodistuksessa luovuttiin 1994, koska sen pelättiin turhaan leimaavan murrosiän myrskyissä elävää nuorta. Perusteet käytösnumeron poisjättämiselle ovat edelleen samat, tästä on Opetushallituskin antanut mielipiteensä. Kero perusteli näkystään sillä, että huono käytösnumero ei  leimaa nuorta, huono käytös sen sijaan leimaa. On totta, että huono käytös leimaa nuorta huonoa numeroa enemmän ja julkisemmin, mutta on valitettavaa, että peruskoulumme rehtorin mielestä nuori ansaitsee kannettavakseen peruskoulun päättötodistukseen huonon käytösnumeron nuoruuden erheistään, että sen sijaan puututtaisiin aktiivisesti ja tehokkain keinoin nuorten ongelmiin. Kerran huonosti käyttäytyvä nuori, on aina huonosti käyttäytyvä nuori. Se on rehtori Keron ja Keskustan linja.

Käytösnumeron leimaavuutta ongelmallisempi asia on kuitenkin nuorten käyttäytymisen arviointi. Käytösnumeron arviointikriteerit ovat kuitenkin tulkinnanvaraisemmat kuin minkään muun arvosanan. Kuinka arvioidaan kympin ja yhdeksikön ero käyttäytymisessä? Millaiset ovat valtakunnalliset käytöksen kriteerit? Onko ysin oppilas samanlainen Viitasaarella ja Inarissa? Lisäksi on hieman naiivia uskoa, että Viitasaaren peruskoulun opettajanhuoneessa olisi se aito ja oikea normi käyttäytymiselle. Vielä naiivimpaa on väittää, että käytösnumero ohjaisi nuorta aidosti käyttäytymään tiettyjen normien mukaisesti.

Eniten mieltäni päätöksessä kismittää se, että kaupunginvaltuusto käveli yksimielisen nuorisovaltuuston ylitse. Nuorisovaltuusto esitti hyvin johdonmukaisesti ja täysin samoihin faktoihin nojautuen kuin Opetushallituskin huolensa käytösnumeron ongelmallisuudesta. Yksimielisestä nuorisovaltuustosta huolimatta keskustaenemmistöinen valtuusto päätti kurmuuttaa nuoria ja esittää vastoin nuorten tahtoa käytösnumeron palauttamista.

Toivon, että valtuuston esitys käytösnumeron palauttamisesta tyssää valtioneuvostossa. Sen verran vanhoillinen ja nurkkakuntainen esitys valtuustolta lähtee. Lisäksi toivon, että syksyn kuntavaaleissa kiinnitetään huomiota nuorten aitoihin ongelmiin, koulukiusaamiseen ja yleistyneeseen kouluväkivaltaan ilman, että ryhdytään nuoria leimaamaan. Onneksi kuntalaisella on siihen mahdollisuus, kun uusia kuntapäättäjiä valitaan 26.10.

Olli-Pekka Koljonen

yht. yo.

Jyväskylä / Viitasaari

Kirjoitus on julkaistu Viitasaaren Seudussa 28.8.2008

Samoilla mennään

Kokoomuksen uusi varapuheenjohtaja ja puolueen virallinen ei-kone Henna Virkkunen tyrmää jälleen tuttuun tyyliinsä Demareiden avauksen maksuttomasta päivähoidosta. Tällä kertaa Virkkunen pelottelee Keskisuomalaisessa, että Demarit haluavat maksattaa lasten päivähoidon kotona lapsiaan hoitavilla vanhemmilla. Lisäksi blogikirjoituksessaan Virkkunen maalailee piruja seinille, että tasapäistävä demarimörko häätää kaikki viattomat lapset kotoa päiväkoteihin. 

Virkkusen perustelut ovat heppoisia, kuten kaikki Kokoomuksen esittämät perustelut maksutonta päivähoitoa kohtaan. Ensinnäkin maksuttomassa päivähoidossa yhtään lasta ei pakotettaisi valitsemaan päiväkotia kotihoidon sijaan, sen sijaan mahdollistettaisiin aito valintamahdollisuus päivähoidon ja kotihoidon väliltä. Keskusteluissa nimittäin usein unohtuu se tosiasia, että kohtalaisen pienillä tuloilla "pääsee" jo korkeimpaan päivähoitomaksujen kerhoon ja että päivähoitomaksuilla on merkittävä kannustinloukkuja synnyttävä vaikutus.

Väite siitä, että Demarit maksattaisivat maksuttoman päivähoidon kotiäideillä on myös melkoisen kestämätön ja kummallinen. Luulisi kansanedustajan tietävän, että maksuttoman päivähoidon kuten muutkin palvelut pääasiassa kustantaa veroja maksava keskiluokka. On myös hyvä muistaa, että maksuton päivähoito on kustannuksiltaan samaa luokkaa kuin hallituksen epäonnistuneen Venäjä-politiikan katteeksi myönnetty metsäomistajien verohelpotus, tosin sillä poikkeuksella, että maksuttomalla päivähoidolla olisi myös työllisyyttä tukeva vaikutus. Siten on perätöntä väittää, että maksuttoman päivähoidon kaupassa tulisi myös verojen korotukset.

Lisäksi Virkkunen blogissaan toteaa päivähoidon tasa-arvoistavan vaikutuksen, mutta samaan hengenvetoon toteaa, että on vaarallista, jos työtä tai opiskelua vailla olevat (todennäköisesti naiset) käyttävät hyväkseen subjektiivista oikeutta päivähoitoon. On omituista, että tasa-arvotupoa ajanut puolue ei kuitenkaan tahdo edesauttaa sukupuolten välistä työelämän tasa-arvoisuutta, johon maksuttomalla päivähoidolla olisi merkittävä positiivinen vaikutus tilanteessa, jossa perheen on kannattavampaa valita kotihoito päivähoidon sijaan juurikin nykyisten kannustinloukkujen vuoksi. 

Nyt kun Sailas meni julkisesti sanomaan, että maksuton päivähoito ei ole taloudellinen mahdottomuus, olisi Kokoomuksessa keksittävä vähän kestävämpiä argumentteja sille, miksi maksuton päivähoito ei ole järkevä idea. 

Pääsykokeet pullonkaulana

Tänään Hesarin (HS 24.8.) taloussivuilla oli laaja koulutusosio, jossa oli monipuolista kirjoittelua korkeakoulupolitiikasta sekä tilastoja. Itselleni ei ollut yllätys, että Suomessa yliopisto-opinnot aloitetaan verrattain myöhään tai että opintoaikoja ei ole edelleenkään saatu lyhenemään. Sen sijaan olin hieman yllättynyt, että jopa yli puolet ylioppilaista pitää lukion jälkeen välivuoden tai useamman.

Välivuosi ei nuoren elämässä ole katastrofi, päinvastoin usein se koituu nuorelle eduksi. Mutta jos välivuodet alkavat kasaantumaan nuorelle joka tahtoisi välivuosien sijaan opiskella, muodostuu asiasta selkeä ongelma. Suomalaisten yliopistojen sisäänottojärjestelmässä on selkeitä puutteita, kun otetaan vielä huomioon maksulliset valmennuskurssit. 

Sisäänottojärjestelmää olisi selkeästi uudistettava. Mielestäni olisi järkevää luopua itse kokeista ja siirtyä esimerkiksi malliin, jossa aloituspaikkat jaettaisiin soveltuvuustestien ja hakemusten perusteella. Hakemuksessa olisi mukana motivaatiokirje, jossa aloituspaikkaa hakeva nuori joutuisi aidosti pohtimaan kiinnostustaan hakemaansa alaa kohtaan. Tärkeintä kuitenkin olisi opettele ulkoa -pääsykokeista luopuminen, koska ne eivät taatusti mittaa niitä ominaisuuksia, joita opinnoissa tarvitaan, ja nuorten saaminen opintojen pariin, jos he sitä tahtovat.

Tätä on järkivihreys

Jos valtioneuvoston sisällä veronalennuksien kohdentamisesta ollaan enemmän kuin eri mieltä, mielenkiintoisia ovat myös dynaamisen valtionvarainministerimme energiapoliittiset linjaukset. Vielä viime viikolla näin tomeraan Katainen vaati kahta uutta ydinvoimalaa, josta riittäisi halpaa sähköä jopa vientiinkin. Tänään kiistetään kaikki ja haukutaan vielä päälle muut puolueet vääristelevästä ydinvoimakeskustelusta.  

Lisäksi johdonmukainen valtionvarainministeri kirjoittaa nettikolumnissaan seuraavasti: "Kotitalouksien sähkönkulutuksen hillitsemiseksi toimivat keinot ovat kiellot tai hinta. Kokoomus ei halua ensisijaisesti käyttää kieltoja ja säännöstelyä. Mieluummin kannustamme ihmisiä ympäristöystävällisiin valintoihin. Tuotteiden hintoihin on saatava sisään niiden ympäristörasitus haittaverojen avulla." Haittaverojen tarkoitus on käsittääkseni ohjata ihmisten käyttäytymistä, ei suinkaan rohkaista vapaaseen valintaan. 

Myöhemmin Katainen jatkaa: "Sähkön hinta on lopulta suurin tekijä, joka saa kotitaloudet miettimään sähkönkäyttöään ja siten mukaan energiansäästöön ... Sen lupaan ja takaan suomalaisille, että Kokoomuksen tarjoamalla reseptillä ilmastotalkoiden lasku kodeille on pienin." Katainen ei halua säännöstelyä, mutta tahtoo haittaverot. Samalla hän toteaa, että ympäristötalkoissa energianhinnalla saadaan ihmiset käyttäytymään ympäristöystävällisesti, mutta samalla lupaa, etteivät hinnat muutu. Onko tämä ihan näin helppoa?

Jos Demareita on joskus haukuttu siitä, että luvataan kaikille kaikkea kivaa, niin mitä ihmettä sitten tämä järkivihreys oikein on? Koko johdonmukaisuus on luettavissa täältä. 

Entäs me nuoret täysi-ikäiset?

Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, vahvistaa nuorten kasvu- ja elinoloja sekä edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta. Laki antaa myös perustan kunnalliseen nuorisotyöhön sekä nuorisopolitiikan suuntaviivoihin. Lain mukaisesti nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin, mutta kunnallisen itsehallinnon mukaan jokainen kunta päättää, kuinka se velvoitteensa täyttää.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi viime syksynä kaupungille lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman, "Lapsille sopiva Jyväskylä".

Ohjelma sisältää kaikkea kivaa lasten hyvän elämän edellytyksistä, kasvuympäristöistä ja osallistumisesta neuvolapalveluihin. Lapsiin ja nuoriin panostaminen onkin viisasta kuntapolitiikka, ei siinä mitään. Mutta.

Nuorisolaki määrittelee nuoreksi alle 29-vuotiaat, mutta Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ei tarjoa yli 18-vuotiaille mitään.

Ohjelmassa unohdetaan se suuri joukko nuoria, jotka ovat siirtyneet äidin helmoista omaan talouteen ja elämään itsenäisesti. Heidän elämänvaiheen erityiskysymykset vaatisivat osakseen saman huomion kuin vaippaikäisen tai pienen koululaisen.

Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa korostetaan nuorten osallistumisen mahdollisuutta Nuorten Foorumin kautta, jossa nuoria voidaan kuulla heitä koskevissa asioissa, nuorisolain vaatimuksen mukaisesti.

Jyväskylän Nuorten Foorumi NuFo määritteleekin itsensä jyväskyläläisten nuorten osallistumis- ja vaikuttamisareenaksi, linkiksi nuorten ja päättäjien välille. Entäs ne, jotka ovat kasvaneet yli Nuorten Foorumista?

Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.

Yli 18-vuotiaille on tarjolla kyllä oikea kaupunginvaltuusto. Tällä hetkellä siellä istuu tosin vain yksi nuoren määritelmän täyttävä valtuutettu. Hänellä on suuri työ edustaa ja käyttää sitä nuorten ääntä, kun kaupungissa tehdään päätöksiä nuoria koskevissa asioissa.

Syksyn kuntavaaleissa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunta aikovat nostaa esille nuorille ja opiskelijoille tärkeitä teemoja sekä saamaan läpi nuoria ehdokkaita. Haaste on suuri, mutta siinä onnistuminen olisi tärkeää, jotta nuorisolain vaatimus nuorten osallisuudesta päätöksenteossa toteutuisi myös käytännössä.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 19.8