tag:blogger.com,1999:blog-38279411084287953882024-03-14T07:53:08.284+02:00Olli-Pekka Koljonenjyytä ja vähän muutaOlli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.comBlogger35125tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-62828465451207416362009-05-03T20:51:00.003+02:002009-05-03T20:53:33.039+02:00Uudessa osoitteessaNykyisin blogia seurattavissa <a href="http://ollipekkakoljonen.blogspot.com/"><span class="Apple-style-span" style=""><span class="Apple-style-span" style="color: rgb(204, 153, 51);">täällä</span></span></a>.Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-9288185540170444762008-09-02T22:21:00.007+02:002008-09-02T22:44:52.689+02:00Hätistää<div style="text-align: justify;">Kuten jo 25.8. kirjoittelin Kokoomuksen varapuheenjohtajasta ja hänen ei-ei-ei-linjasta, ei tämänpäiväinen Demareiden ehdotusten lyttääminen tullut mitenkään pyytämättä ja yllättäen. SDP:n kesäkokouksessa puheenjohtaja Urpilainen nimittäin ihmetteli Kokoomuksen käyttämiä argumentteja maksutonta päivähoitoa vastaan, kun Kokoomus on argumenttien puuttuessa ryhtyneet pelottelulinjalle.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kokoomuksen <a href="http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=133870"><span class="Apple-style-span" style=""><span class="Apple-style-span" style="color: rgb(204, 153, 51);">Virkkunen</span></span></a> ehti tänään siis ampumaan alas Urpilaisen väitteet puolueen käyttämästä pelottelutaktiikasta. <span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">"Urpilainen väitti Kokoomuksen pelottelevan, että SDP:n vaatimus ilmaisesta päivähoidosta tarkoittaisi perheille pakkoa viedä lapset päivähoitoon." </span>Näin Virkkunen Kokoomuksen verkkolehdessä. Kuitenkin kesäkuussa Virkkunen itse kirjoittaa blogissaan, että sosialidemokraatit tahtovat hätistää kaikki lapset kotoa päiväkoteihin. Lainaus Virkkusen blogista: "<span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">He (sosialidemokraatit) haluavat hätistää lapset kotoa päiväkoteihin."</span> Eihän kotoa hätistäminen pakottamista tietenkään vastaa, mutta...</div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;">Niin tai näin, on päivähoitokeskustelu jäänyt kokonaisuudessaan hieman mitättömäksi, kun päähallituspuolueet eivät ole uskaltautuneet asiasta syvemmin keskustelemaan, vaan tyytyvät heittämään hataria argumentteja esitystä kohtaan. </div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-49844512003008081772008-08-28T16:13:00.010+02:002008-08-28T16:24:19.270+02:00Valtuusto käänsi selkänsä nuorille<div style="text-align: justify;">Viitasaaren kaupunginvaltuusto teki maanantaina 25.8. kokouksessaan päätöksen lähettää valtioneuvostolle esityksen käytösnumeron palauttamiseksi peruskoulun päättötodistukseen. Kiistelty päätös syntyi äänin 19-4, neljän valtuutetun äänestäessä tyhjää.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mielestäni valtuuston tekemä päätös oli enemmän kuin surullinen, koska käytösnumeron palauttamista ajaneen rehtori Antti Keron (Kesk.) perusteluissa vuotaa useampikin nurkka. Käytösnumerosta peruskoulun päättötodistuksessa luovuttiin 1994, koska sen pelättiin turhaan leimaavan murrosiän myrskyissä elävää nuorta. Perusteet käytösnumeron poisjättämiselle ovat edelleen samat, tästä on Opetushallituskin antanut mielipiteensä. Kero perusteli näkystään sillä, että huono käytösnumero ei leimaa nuorta, huono käytös sen sijaan leimaa. On totta, että huono käytös leimaa nuorta huonoa numeroa enemmän ja julkisemmin, mutta on valitettavaa, että peruskoulumme rehtorin mielestä nuori ansaitsee kannettavakseen peruskoulun päättötodistukseen huonon käytösnumeron nuoruuden erheistään, että sen sijaan puututtaisiin aktiivisesti ja tehokkain keinoin nuorten ongelmiin. Kerran huonosti käyttäytyvä nuori, on aina huonosti käyttäytyvä nuori. Se on rehtori Keron ja Keskustan linja.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Käytösnumeron leimaavuutta ongelmallisempi asia on kuitenkin nuorten käyttäytymisen arviointi. Käytösnumeron arviointikriteerit ovat kuitenkin tulkinnanvaraisemmat kuin minkään muun arvosanan. Kuinka arvioidaan kympin ja yhdeksikön ero käyttäytymisessä? Millaiset ovat valtakunnalliset käytöksen kriteerit? Onko ysin oppilas samanlainen Viitasaarella ja Inarissa? Lisäksi on hieman naiivia uskoa, että Viitasaaren peruskoulun opettajanhuoneessa olisi se aito ja oikea normi käyttäytymiselle. Vielä naiivimpaa on väittää, että käytösnumero ohjaisi nuorta aidosti käyttäytymään tiettyjen normien mukaisesti.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Eniten mieltäni päätöksessä kismittää se, että kaupunginvaltuusto käveli yksimielisen nuorisovaltuuston ylitse. Nuorisovaltuusto esitti hyvin johdonmukaisesti ja täysin samoihin faktoihin nojautuen kuin Opetushallituskin huolensa käytösnumeron ongelmallisuudesta. Yksimielisestä nuorisovaltuustosta huolimatta keskustaenemmistöinen valtuusto päätti kurmuuttaa nuoria ja esittää vastoin nuorten tahtoa käytösnumeron palauttamista.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Toivon, että valtuuston esitys käytösnumeron palauttamisesta tyssää valtioneuvostossa. Sen verran vanhoillinen ja nurkkakuntainen esitys valtuustolta lähtee. Lisäksi toivon, että syksyn kuntavaaleissa kiinnitetään huomiota nuorten aitoihin ongelmiin, koulukiusaamiseen ja yleistyneeseen kouluväkivaltaan ilman, että ryhdytään nuoria leimaamaan. Onneksi kuntalaisella on siihen mahdollisuus, kun uusia kuntapäättäjiä valitaan 26.10.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">Olli-Pekka Koljonen<br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">yht. yo.<br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">Jyväskylä / Viitasaari</span><br /></div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">Kirjoitus on julkaistu Viitasaaren Seudussa 28.8.2008</span></div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-65461834866806082132008-08-25T20:42:00.008+02:002008-08-25T22:08:42.128+02:00Samoilla mennään<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSKeEdk8DryDLCHeKLso0fqB0CpxaJGCevbK5AvqaIjTVvKc8IX8JXK91h6N6VQC1Z5qMbAPSoOU9Qpjpb9mCbNroojncelUk0KOYk1_gMhEaLVbbd7hafZnZqHzOyjMlHa4lmNmlPdpY/s1600-h/henna_virkkunen.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSKeEdk8DryDLCHeKLso0fqB0CpxaJGCevbK5AvqaIjTVvKc8IX8JXK91h6N6VQC1Z5qMbAPSoOU9Qpjpb9mCbNroojncelUk0KOYk1_gMhEaLVbbd7hafZnZqHzOyjMlHa4lmNmlPdpY/s200/henna_virkkunen.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5238539677379127586" /></a><br /><div style="text-align: justify;">Kokoomuksen uusi varapuheenjohtaja ja puolueen virallinen ei-kone Henna Virkkunen tyrmää jälleen tuttuun tyyliinsä Demareiden avauksen maksuttomasta päivähoidosta. Tällä kertaa Virkkunen pelottelee <span class="Apple-style-span" style=""><a href="http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/virkkunen-tyrm%C3%A4%C3%A4-ilmaisen-p%C3%A4iv%C3%A4hoidon(206089).ece"><span class="Apple-style-span" style="color: rgb(204, 153, 51);">Keskisuomalaisessa</span></a></span>, että Demarit haluavat maksattaa lasten päivähoidon kotona lapsiaan hoitavilla vanhemmilla. Lisäksi <span class="Apple-style-span" style=""><a href="http://www.hennavirkkunen.fi/?action=juttu&ID=193"><span class="Apple-style-span" style="color: rgb(204, 153, 51);">blogikirjoituksessaan</span></a></span> Virkkunen maalailee piruja seinille, että tasapäistävä demarimörko häätää kaikki viattomat lapset kotoa päiväkoteihin. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Virkkusen perustelut ovat heppoisia, kuten kaikki Kokoomuksen esittämät perustelut maksutonta päivähoitoa kohtaan. Ensinnäkin maksuttomassa päivähoidossa yhtään lasta ei pakotettaisi valitsemaan päiväkotia kotihoidon sijaan, sen sijaan mahdollistettaisiin aito valintamahdollisuus päivähoidon ja kotihoidon väliltä. Keskusteluissa nimittäin usein unohtuu se tosiasia, että kohtalaisen pienillä tuloilla "pääsee" jo korkeimpaan päivähoitomaksujen kerhoon ja että päivähoitomaksuilla on merkittävä kannustinloukkuja synnyttävä vaikutus.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Väite siitä, että Demarit maksattaisivat maksuttoman päivähoidon kotiäideillä on myös melkoisen kestämätön ja kummallinen. Luulisi kansanedustajan tietävän, että maksuttoman päivähoidon kuten muutkin palvelut pääasiassa kustantaa veroja maksava keskiluokka. On myös hyvä muistaa, että maksuton päivähoito on kustannuksiltaan samaa luokkaa kuin hallituksen epäonnistuneen Venäjä-politiikan katteeksi myönnetty metsäomistajien verohelpotus, tosin sillä poikkeuksella, että maksuttomalla päivähoidolla olisi myös työllisyyttä tukeva vaikutus. Siten on perätöntä väittää, että maksuttoman päivähoidon kaupassa tulisi myös verojen korotukset.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lisäksi Virkkunen blogissaan toteaa päivähoidon tasa-arvoistavan vaikutuksen, mutta samaan hengenvetoon toteaa, että on vaarallista, jos työtä tai opiskelua vailla olevat (todennäköisesti naiset) käyttävät hyväkseen subjektiivista oikeutta päivähoitoon. On omituista, että tasa-arvotupoa ajanut puolue ei kuitenkaan tahdo edesauttaa sukupuolten välistä työelämän tasa-arvoisuutta, johon maksuttomalla päivähoidolla olisi merkittävä positiivinen vaikutus tilanteessa, jossa perheen on kannattavampaa valita kotihoito päivähoidon sijaan juurikin nykyisten kannustinloukkujen vuoksi. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Nyt kun Sailas meni julkisesti sanomaan, että maksuton päivähoito ei ole taloudellinen mahdottomuus, olisi Kokoomuksessa keksittävä vähän kestävämpiä argumentteja sille, miksi maksuton päivähoito ei ole järkevä idea. </div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-48114535103762716692008-08-24T22:20:00.004+02:002008-08-24T23:12:56.169+02:00Pääsykokeet pullonkaulana<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwWwNN4vZAtxG6W2QWFrgZPrnjOdNssVDyWmrCFwdYpLgt34y65dNmocINncMMvXGURdTMW3QIWxfwpBB0OcckvKryI3gZqVg6lfu4o2BcC1a2StEILLgKQPZagoN5F92kAO2HqKPVAk8/s1600-h/466722575_14805b5826.jpg"><img style="text-align: justify;float: left; margin-top: 0px; margin-right: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; cursor: pointer; " src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwWwNN4vZAtxG6W2QWFrgZPrnjOdNssVDyWmrCFwdYpLgt34y65dNmocINncMMvXGURdTMW3QIWxfwpBB0OcckvKryI3gZqVg6lfu4o2BcC1a2StEILLgKQPZagoN5F92kAO2HqKPVAk8/s200/466722575_14805b5826.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5238187887100173442" /></a><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tänään Hesarin (HS 24.8.) taloussivuilla oli laaja koulutusosio, jossa oli monipuolista kirjoittelua korkeakoulupolitiikasta sekä tilastoja. Itselleni ei ollut yllätys, että Suomessa yliopisto-opinnot aloitetaan verrattain myöhään tai että opintoaikoja ei ole edelleenkään saatu lyhenemään. Sen sijaan olin hieman yllättynyt, että jopa yli puolet ylioppilaista pitää lukion jälkeen välivuoden tai useamman.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Välivuosi ei nuoren elämässä ole katastrofi, päinvastoin usein se koituu nuorelle eduksi. Mutta jos välivuodet alkavat kasaantumaan nuorelle joka tahtoisi välivuosien sijaan opiskella, muodostuu asiasta selkeä ongelma. Suomalaisten yliopistojen sisäänottojärjestelmässä on selkeitä puutteita, kun otetaan vielä huomioon maksulliset valmennuskurssit. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Sisäänottojärjestelmää olisi selkeästi uudistettava. Mielestäni olisi järkevää luopua itse kokeista ja siirtyä esimerkiksi malliin, jossa aloituspaikkat jaettaisiin soveltuvuustestien ja hakemusten perusteella. Hakemuksessa olisi mukana motivaatiokirje, jossa aloituspaikkaa hakeva nuori joutuisi aidosti pohtimaan kiinnostustaan hakemaansa alaa kohtaan. Tärkeintä kuitenkin olisi opettele ulkoa -pääsykokeista luopuminen, koska ne eivät taatusti mittaa niitä ominaisuuksia, joita opinnoissa tarvitaan, ja nuorten saaminen opintojen pariin, jos he sitä tahtovat.</div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-4617637442680154292008-08-22T19:35:00.013+02:002008-08-22T20:21:06.151+02:00Tätä on järkivihreys<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHbPS7i_F1JN1AHXyzBqBCED8N-flD_cHMlAJx26-RSdhXwkT6BgeT9_Z6WtXybqNbnmVpFoeATJLGPyhxWnxlOZiuXjutaEaMfzfef-35p_ficAeZmfBS4MC2WSyer6czGjatxAXBYxo/s1600-h/jyrki_140.jpg"><img style="text-align: justify;float: left; margin-top: 0px; margin-right: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; cursor: pointer; " src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHbPS7i_F1JN1AHXyzBqBCED8N-flD_cHMlAJx26-RSdhXwkT6BgeT9_Z6WtXybqNbnmVpFoeATJLGPyhxWnxlOZiuXjutaEaMfzfef-35p_ficAeZmfBS4MC2WSyer6czGjatxAXBYxo/s200/jyrki_140.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5237400071128368082" /></a><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jos valtioneuvoston sisällä veronalennuksien kohdentamisesta ollaan enemmän kuin eri mieltä, mielenkiintoisia ovat myös dynaamisen valtionvarainministerimme energiapoliittiset linjaukset. Vielä viime viikolla näin tomeraan Katainen vaati <a href="http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2008/08/14/katainen-vaatii-kahta-lisavoimalaa/200821087/12"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: bold;"><span class="Apple-style-span" style=""><span class="Apple-style-span" style=""><span class="Apple-style-span" style="color: rgb(204, 153, 51);">k</span></span><span class="Apple-style-span" style=""><span class="Apple-style-span" style="color: rgb(204, 153, 51);">ahta uutta ydinvoimalaa</span></span></span></span></span></a>, josta riittäisi halpaa sähköä jopa vientiinkin. Tänään <a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/08/691159"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: bold;"><span class="Apple-style-span" style=""><span class="Apple-style-span" style=""><span class="Apple-style-span" style="color: rgb(204, 153, 51);">kiistetään</span></span></span></span></span></a> kaikki ja haukutaan vielä päälle muut puolueet vääristelevästä ydinvoimakeskustelusta. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lisäksi johdonmukainen valtionvarainministeri kirjoittaa nettikolumnissaan seuraavasti: "Kotitalouksien sähkönkulutuksen hillitsemiseksi toimivat keinot ovat kiellot tai hinta. Kokoomus ei halua ensisijaisesti käyttää kieltoja ja säännöstelyä. Mieluummin kannustamme ihmisiä ympäristöystävällisiin valintoihin. Tuotteiden hintoihin on saatava sisään niiden ympäristörasitus haittaverojen avulla." Haittaverojen tarkoitus on käsittääkseni ohjata ihmisten käyttäytymistä, ei suinkaan rohkaista vapaaseen valintaan. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Myöhemmin Katainen jatkaa: "Sähkön hinta on lopulta suurin tekijä, joka saa kotitaloudet miettimään sähkönkäyttöään ja siten mukaan energiansäästöön ... Sen lupaan ja takaan suomalaisille, että Kokoomuksen tarjoamalla reseptillä ilmastotalkoiden lasku kodeille on pienin." Katainen ei halua säännöstelyä, mutta tahtoo haittaverot. Samalla hän toteaa, että ympäristötalkoissa energianhinnalla saadaan ihmiset käyttäytymään ympäristöystävällisesti, mutta samalla lupaa, etteivät hinnat muutu. Onko tämä ihan näin helppoa?</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jos Demareita on joskus haukuttu siitä, että luvataan kaikille kaikkea kivaa, niin mitä ihmettä sitten tämä järkivihreys oikein on? Koko johdonmukaisuus on luettavissa <span class="Apple-style-span" style=""><a href="http://www.mtv3.fi/uutiset2008/nettivieras.shtml?katainen"><span class="Apple-style-span" style="color: rgb(204, 153, 51);">täältä</span></a></span>. </div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-15986792646114891542008-08-20T20:01:00.001+02:002008-08-20T20:04:09.823+02:00Entäs me nuoret täysi-ikäiset?<div style="text-align: justify;">Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, vahvistaa nuorten kasvu- ja elinoloja sekä edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta. Laki antaa myös perustan kunnalliseen nuorisotyöhön sekä nuorisopolitiikan suuntaviivoihin. Lain mukaisesti nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin, mutta kunnallisen itsehallinnon mukaan jokainen kunta päättää, kuinka se velvoitteensa täyttää.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi viime syksynä kaupungille lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman, "Lapsille sopiva Jyväskylä".<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ohjelma sisältää kaikkea kivaa lasten hyvän elämän edellytyksistä, kasvuympäristöistä ja osallistumisesta neuvolapalveluihin. Lapsiin ja nuoriin panostaminen onkin viisasta kuntapolitiikka, ei siinä mitään. Mutta.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Nuorisolaki määrittelee nuoreksi alle 29-vuotiaat, mutta Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ei tarjoa yli 18-vuotiaille mitään.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ohjelmassa unohdetaan se suuri joukko nuoria, jotka ovat siirtyneet äidin helmoista omaan talouteen ja elämään itsenäisesti. Heidän elämänvaiheen erityiskysymykset vaatisivat osakseen saman huomion kuin vaippaikäisen tai pienen koululaisen.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa korostetaan nuorten osallistumisen mahdollisuutta Nuorten Foorumin kautta, jossa nuoria voidaan kuulla heitä koskevissa asioissa, nuorisolain vaatimuksen mukaisesti.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jyväskylän Nuorten Foorumi NuFo määritteleekin itsensä jyväskyläläisten nuorten osallistumis- ja vaikuttamisareenaksi, linkiksi nuorten ja päättäjien välille. Entäs ne, jotka ovat kasvaneet yli Nuorten Foorumista?<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Yli 18-vuotiaille on tarjolla kyllä oikea kaupunginvaltuusto. Tällä hetkellä siellä istuu tosin vain yksi nuoren määritelmän täyttävä valtuutettu. Hänellä on suuri työ edustaa ja käyttää sitä nuorten ääntä, kun kaupungissa tehdään päätöksiä nuoria koskevissa asioissa.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Syksyn kuntavaaleissa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunta aikovat nostaa esille nuorille ja opiskelijoille tärkeitä teemoja sekä saamaan läpi nuoria ehdokkaita. Haaste on suuri, mutta siinä onnistuminen olisi tärkeää, jotta nuorisolain vaatimus nuorten osallisuudesta päätöksenteossa toteutuisi myös käytännössä.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.</span></div><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"><br />Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 19.8</span>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-74188604731434728142008-08-01T10:23:00.004+02:002008-08-01T10:26:06.272+02:00Inflaatio syö korotukset opiskelijoiden pussista<div style="text-align: justify;">Vuodentakaisten hallitusneuvotteluiden jälkeen opiskelijoilla oli aihetta käsien taputteluun. Tuolloin sovittiin, että opiskelijoiden opintorahaa korotetaan tämän vuoden elokuussa 15 prosenttia noin 16 vuoden tauon jälkeen.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Samalla sovittiin myös opiskelijoiden tulorajojen korottamisesta.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Prosentuaalisesti korotukset tuntuvat korkeilta, vaikka noin 40 euron korotus opiskelijan arkea suuresti helpottaakin.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Veronmaksajille helpotukseksi, opintoraha säilyy korotuksista huolimatta edelleen perustoimeentuloa turvaavista etuuksista selvästi heikoimpana.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Opintotuen jälkeenjääneisyys on huolestuttavaa. Se kiistatta pidentää opiskeluaikoja sekä aiheuttaa opiskelijoille ylimääräistä ahdistusta omasta toimeentulostaan. Siksi opintorahan korotus tulee kesälaitumilta palaaville opiskelijoille enemmän kuin tarpeeseen.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Valitettavasti vain viime vuonna sovitusta 15 prosentin korotuksesta kovaa laukkaava inflaatio on jo ehtinyt nakertaa lähes kaiken pois. Elokuun alussa opiskelijan käteen jääkin vain luu, kauan odotetun korotuksen sijaan.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ensi vuoden valtion budjettiehdotus ei myöskään tuo opiskelijoiden talouteen uutta lohtua. Hallituksen suunnittelemat suurehkot tuloveron kevennykset sen sijaan kiihdyttänevät inflaatiota ja siten leikkaavat kaikkien niiden elintasoa, joiden tuloja ei ole sidottu elinkustannuksiin.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Opiskelijat nuolaisevat taas tyhjää.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Opiskelijoiden ruikutus elintasonsa heikkoudesta jatkuu myös tulevaisuudessa. Opintorahaa ei varmasti koskaan tulla sitomaan elinkustannuksiin ja opiskelijajärjestöt tuskin hyväksyvät vahvempaan lainapainotteiseen malliin siirtymistä.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mielestäni opintotukijärjestelmää olisikin remontoitava perusteellisesti, koska nykyisellä opintotuen 16-vuoden korotustahdilla opiskelijoiden kurjuutus jatkuu ja toiveet opintoaikojen lyhentämisestä voidaan lopullisesti kuopata.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Opiskelijajärjestöiltä tulisikin nyt löytyä yhteisymmärrystä siitä, mihin suuntaan opintotukijärjestelmää jatkossa olisi kehitettävä.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><span style="font-style:italic;"><div style="text-align: justify;">Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 1.8.<br /></div></span>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-58077364887846124732008-06-02T18:15:00.000+02:002008-06-02T18:16:47.303+02:00Aaltoja, Aaltoja!<div style="text-align: justify;">Uusi perustettava innovaatioyliopisto (huippuyliopistonakin tunnettu) sai viime viikolla ihan virallisen nimenkin. Tekniikan, kauppatieteen ja taiteen alojen yhteenliittymä kantaa nyt nimeä Aalto-korkeakoulu.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Nimispekulaatiot viittasivat etukäteenkin jo vahvasti siihen, että Aallon nimeä uudessa yliopistossa tultaisiin käyttämään. Nimikilpailun reilusta 1 600 nimiehdotuksesta 42 sisälsikin viittauksen Aalto-nimeen.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">"Säätiöyliopiston täysin uusi nimi, Aalto-korkeakoulu, viestii uudistumisesta ja muutosprosessista." Näin nimi-jyryn perusteluissa. Nimi on kyllä mitä innovatiivisin ja omaperäisin. Jos syntyvän yliopiston innovatiivisuus on tätä luokkaa, niin kyllä on kansakuntamme kilpailukyky turvattu. Wu-huu!<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mutta hei, unohdetaan innovaatiot hetkeksi, sillä nimihän on oikeasti ihan osuva. Valmistuihan akateemikko Alvar Aalto Otaniemen teknillisestä korkeakoulusta arkkitehdiksi 1921, ja samaisen teekkarikylän asemakaava ja päärakennus ovat Aallon käsialaa. Uuden yliopiston ristiminen Aalto-korkeakouluksi ehkä tarkoittanee myös sitä, että uuden innovaatioyliopiston pääkampukseksi tullee Otaniemi ja teekkarikylä, kauppatieteilijöiden ja taiteen opiskelijoiden iloksi.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kyllähän uusi nimi kuvastaa myös innovaatioyliopiston perusajatusta.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Innovaatio sanana nimenomaan tarkoittaa kaupallistettavaa keksintöä, ja onhan Aalto kaupallisen designin edelläkävijä. Aalto-vaaseja ja Aalto-jakkaroita löytyy varmasti jokaisesta kodista.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mutta olisikohan akateemikko itse sivistyksen ja humanismin arvostajana niellyt nimeään kantavan yliopiston, jossa taidealat sulautetaan osaksi tekniikkaa ja taloutta? Mene ja tiedä.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ja lisäksi, Jyväskylähän on löytänyt Aallon jo paljon aiemmin. Meillähän on Uuden Aallon kaupunki, Aalto-museo, aito ja oikea Aalto-kampus ja Aalto-ylioppilastalo. Viettihän Aalto Jyväskylässä myös nuoruutensa ja valmistui lyseosta. Jyväskylä on Alvar Aallon kaupunki.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Innovaatioyliopisto, keksi jotain uutta ja omaperäistä, älä vain kopioi muilta!<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"><div style="text-align: justify;">Kirjoittaja on on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 2.6.<br /></div></span>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-62500688432810651312008-05-28T11:23:00.002+02:002008-05-28T11:27:42.276+02:00Voiko opiskelupaikan ostaa?<div style="text-align: justify;">Yliopistojen kevään pääkykoerumba on jälleen täydessä vauhdissa. Osa hakijoista onkin jo päässyt testaamaan tietojaan kevään suurimissa tietokilpailuissa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Esimerksi Jyväskylän yliopistoon hakenee tänäkin keväänä reilut 13 000 tiedonnälkäistä. Suosituimmat alat Jyväskylässä ovat totutusti olleet liikunnan alat, luokanopettajan ja lastentarhanopettajien koulutus. Todennäköisesti näin myös tänäkin keväänä. Kilpailu aloituspaikoista on kovaa, ja esimerkiksi viime vuonna luokanopettajakoulutuksen pääsi aloittamaan vain noin joka 24. pääsykokeeseen osallistunut.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kilpailu tulevaisuudesta ja tulevasta opinahjosta saattaa koitua myös lompakon päälle.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Suosittujen aineiden kuten oikeustieteen, lääkiksen ja kauppatieteen ovet aukenevat monelle vasta valmennuskurssien jälkeen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen päässeistä lähes kaikki ovat prepanneet tietojaan valmennuskurssilla.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Valmennuskurssien hinnat vaihtelevat 200 eurosta jopa reiluun 5000 euroon. Kalliimmat kurssit tosin sisältävät takuun, jos jostain syystä onnistuu pääsykokeet mokaamaan, niin rahat palautuvat takaisin. Vaikka maksullinen valmennuskurssi ei suoraan avaakaan opinahjon ovia, antaa se melkoista etulyöntiä kotikutoisiin valmistaujiin nähden.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Valmennuskurssit ovat myös keskittyneet isoihin kaupunkeihin. Etu-Töölössä asuvan oman lakitoimiston vesalla on varmasti erilaiset mahdollisuudet läpäistä pääsykoeseula kuin Kinnulan perukoilta ponnistavan tuoreen ylioppilaan.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">On huolestuttavaa, jos tulevaisuudessa yhä kasvava joukko nuoria joutuu läpikäymään kalliit valmennuskurssit päästäkseen opiskelemaan. Tuloksena on ennen pitkää se, että suosituimmista ja parhaiten palkatuista aloista tulee harvojen etuoikeus. Jo nykyisellään pääsykokeet ja valmennuskurssit vain lisäävät opiskelualojen periytyvyyttä. Lääkärin lapsesta tulee usein lääkisläinen.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Yliopistojen sisäänpääsyjärjestelmä on suomalaisen koulutusjärjestelmän pullonkaula, joka olisi oikaistava. Valinnan pitäisi perustua vahvemmin hakijoiden valmiuksien ja soveltuvuuksien punnitsemiseen kuin ulkoa opettelun mittaamiseen. Maksullista tietokilpailua se ei saa olla.</div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"><br /></span></div><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja<br /><br />Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 23.5.</span>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-75945868560107700832008-05-03T12:14:00.001+02:002008-05-03T12:14:48.063+02:00Vappupuhe<div style="text-align: justify;">Arvon opiskelijatoverit!<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Elämme suuren muutoksen aikaa. Tänä vuonna 2008 linjataan jotain suurta. Jotain suurta, joka ei vain vaikuta meidän tulevaisuuteen, vaan joka vaikuttaa myös jälkipolviemme tulevaisuuteen. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tänä vuonna kirjoitetaan yliopistolaitoksen tulevaisuuden suuria viivoja. Yliopistolaitoksen historian suurin reformi jättää jälkensä pitkälle yhteiskuntamme tulevaisuuteen. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Uudistuksen tarve on yleisesti tunnustettu. Sen tarkoituksen on kasvattaa yliopistojen autonomiaa. Sitä paljon kaivattua autonomiaa.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Uudistuksen aikeet yliopistojen autonomian kasvattamisesta ovat mitä kiitettävimmät. Tarkoittaisihan se yliopistojen, ja täten myös opiskelijoiden, kasvavaa valtaa omien asioidensa hoidossa. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Valitettavasti valtioneuvoston viime aikaiset linjaukset yliopistojen tulevaisuudesta ovat olleet huolestuttavia. Linjaukset uhkaavat aidosti yliopistojen autonomiaa ja tasa-arvoisuutta. Lisäksi porvareiden logiikka uudistustyössä on pettämätöntä: Lisää rahaa niille, joilla sitä jo ennestään on. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Täydellisen säätiömunauksen ja autonomian huutokaupan lisäksi yliopistoja kyykytetään perusrahoituksen epätasa-arvon suossa. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Suomeen ollaankin luomassa kahden kerroksen yliopistoja. Yliopiston jolla on mahdollisuus perusopetuksen järjestämiseen ja yliopistoja joilta tämä mahdollisuus viedään. Tuloksena on koulutusalojen välinen epätasa-arvo, jako voittajiin ja jako häviäjiin.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jyväskylän yliopistossa tämä näkyy esimerkiksi jatkuvana opetusharjoittelun kurjuutena tai vaikkapa kieltenlaitoksen leikkauksina. Opiskelija-opettajasuhdeluvusta puhumattakaan.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Minne on unohtunut yliopistojen perimmäinen tehtävä? Minne on unohtunut laadukkaan perusopetuksen turvaaminen? Minne on unohtunut sivistyksen vaaliminen?<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Onko oikein, että me opiskelijat, jotka tuotamme yhteiskunnalle jotain paljon arvokkaampaa kuin kilpailukykyä tai markkina-arvoa, niin meitä rangaistaan? Me opiskelijat tuotamme yhteiskunnalle tulevaisuutta. Me näytämme sille suuntaa. Ja tähän me tarvitsemme perusopetusta. Me tarvitsemme laadukasta perusopetusta!<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Siihen tarvitaan valtion tukea tai sisäänottomäärien leikkausta. Kumpaakaan ei ole luvassa. Tarjolla on vain lisää kilpailua ja katteettomia lupauksia. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Hyvät opiskelijat!<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kaikesta kriittisyydestäni huolimatta, tahdon toivottaa minulle suoduin valtuuksin kaikille opiskelijoille erittäin riemukasta vappua!<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">Vappupuhe on pidetty vappuaattona 30.4. Jyväskylän kirkkopuistossa</span><br /></div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-13146419409807148162008-05-03T12:10:00.001+02:002008-05-03T12:12:28.687+02:00Ei tippa tapa<div style="text-align: justify;">Vappu räjäyttää taas Alkon myynnin. Pitkäripaisen ovi käy myös Jyväskylässä normaalipäivään verrattuna viisi kertaa useammin. Alkon arvio on, että myynti nousee noin 80 prosenttia vapun alla. Marssit ja piknikit eivät luonnistu ilman mielenkeventäjiä.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Stakesin tilastojen mukaan Jyväskylä vahvisti asemaansa alkoholin myyntitilastojen ykkösenä suurten kaupunkien sarjassa. Jyväskylässä myytiin asukasta kohden yhteen laskien 10,7 litraa sataprosenttista alkoholia.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jyväskyläläiset opiskelijat kantanevat kortensa kekoon suurelta osin tästä tilastosaavutuksesta.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Vaikka monissa opiskelijariennoissa ei ole tapana sylkeä lasiin, on se vain toinen puoli opiskelijoiden oluenhuuruisesta maineesta. Opiskelijat jakaantuvat yhä vahvemmin niihin, jotka juovat, ja niihin, joille iloliemi ei maistu. Opiskelijaliike itsekin on pyrkinyt vaikuttamaan asenteisiin ja liikakulutuksen mukanaan tuomiin haittoihin. Vaikutustyö on varmasti paikallaan, jottei opiskelija-aikana hankittu tapa siirry mukana työelämään.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Opiskelijoiden kännäämiseen liittyy myös monia syvälle juurtuneita väärinkäsityksiä. Yleisesti kuvitellaan, että teekkarit olisivat sitä janoisinta sakkia. Totuus on kuitenkin toinen. Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat tosiasiassa yliopistojen alkoholiin menevintä joukkoa.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mielenkiintoista eri alojen välisessä alkoholin kulutuksessa on myös se, että erot ovat vuosia pysyneet samoina. Näyttää siis siltä, että uudet opiskelijat sosiaalistetaan nopeasti alan vallitsevaan juomakulttuuriin.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mutta toisaalta, tutkimusten mukaan opiskelijat nauttivat alkoholia vain pitääkseen hauskaa. Elämä on tylsää, jos ei joskus juhli. Ja kuka sitä aina jaksaa olla selvinpäin? Sitä paitsi nykyisten massaluentojen ja kirjatenttien aikakaudella opiskelijoiden välinen kanssakäyminen on ulkoistettu yliopistoilta baareille.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Opiskelijat kaipaavat sosiaalista vuorovaikutusta ja kriittisiä keskusteluja. Näitä yliopisto ei enää tarjoa.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Vaikka opiskelijoiden juominen ei varmastikaan ole aivan sitä eurooppalaisinta, on se varmasti vähiten häiritsevää. Opiskelijoiden juominen pitäisi pikemmin nähdä oppimisprosessina. Lasin ja poikkitieteellisen keskustelun synnyttämät ideat voivat hyvinkin jalostua innovaatioiksi.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tällainen innovaatiopolitiikka on ainakin halvempaa, iloisempaa ja aidompaa kuin viidelläsadallamiljoonalla synnytetty.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">Kirjoittaja</span><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"> on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja<br /><br />Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 30.4.</span>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-53504008478694367922008-04-20T13:19:00.007+02:002008-04-20T14:34:43.398+02:00Kokoomuksen linja hukassa<div style="text-align: justify;">Tuhatkunnan (Kokoomuksen opiskelijaliitto) liittohallituksen jäsen Eero Tikka haukkuu (<a href="http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/yliopistolain-uudistuksen-kritiikki-virheellist%C3%A4(110584).ece">Keskisuomalainen 18.4.</a>) mm. JYYtä aiheettomasta kritiikistä yliopistolain uudistusta kohtaan. Ylioppilaskuntamme maalailee Tikan mukaan aiheettomia uhkakuvia ja muutenkin haraa kaikkia uudistuksia vastaan.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tikan kirjoituksen kritiikissä kärki kohdentuu asioihin, joiden taustoja kirjoittaja ei ole aivan muistanut tarkastaa. Tikka väittää, että säätiömallissa yliopistojen autonomia ei missään olosuhteissa ole uhattuna, vaan päätöksenteko säilyy tiukasti yliopistoyhteisön sisällä. Väite on kyllä melkoista puppua, jos nyt vaikka katsotaan syntyvän innovaatioyliopiston hallintoa. Ote innovaatioyliopiston säädekirjasta: "Hallituksen jäsen ei saa olla säätiön rehtori, työntekijä tai tutkinto-opiskelija, muuten säätiön välitön edunsaaja tai opetusministeriön virkamies." Eli tiukasti yliopiston sisällähän se päätöksenteko säilyy? Tähän kohtaan opetusministeri Sarkomaan linjaukset opiskelijoiden paikkojen säilymisestä yliopistojen hallinnossa vaikuttavat lähinnä vittuilulta. "Olen opetusministerinä sitoutunut siihen, että yksi valtion hallitukseen nimittämistä henkilöistä on opiskelijoiden ehdottama." Näin siis Sarkomaa. Jee, jee. Tilannehan on vain se, ettei sinne hallitukseen voida opiskelijaa esittää, kun säädekirja sen estää. Mutta mukavaahan se on, että opiskelijoille annetaan mahdollisuus ehdottaa jotain ulkopuolista jäsentä. Lämmittää varmasti.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lisäksi Tikka vakuuttaa kirjoituksessaan, että innovaatioyliopisto saa rahaa samassa suhteessa muiden yliopistojen kanssa. Tämäkin aikamoista puppua. Innovaatioyliopisto on saamassa 500 miljoonaa valtion rahaa kertapompsina ja päälle vielä 100 miljoonaa lähivuosien aikana. Samaan aikaan muut yliopistot saavat kurjistella yli puolet pienemmillä summilla. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tikka vielä hehkuttaa kuinka säätiömallissa voidaan jakaa uutta rahaa koko yliopiston hyvää edistämään, eikä vain kaupallisia aloja palvelemaan. Olisi hauska kuulla Tikan tai opetusministeri Sarkomaan realistinen arvio siitä, että mistä esim. Jyväskylän yliopisto kerää sen reilut 250 miljoonaa euroa säätiöpääomaksi. Itseäni kiinnostaisi lisäksi nähdä rahoittaja, joka antaisi rahaa ilman korvamerkkausta. Innovaatioyliopistolla on muuten tässäkin asiassa erivapaudet muihin yliopistoihin verrattuna.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Nykyisen hallituksen korkeakoulupolitiikan linja on enemmän kuin hukassa. Säätiömalliavaukset, innovaatiotouhotukset ja muut linjaukset ovat kovaa vauhtia tuhoamassa laadukasta ja tasa-arvoista suomalaista yliopistojärjestelmää. </div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-20100091252713858722008-04-13T14:20:00.001+02:002008-04-13T14:21:41.998+02:00Lisää vastakkainasettelua, lisää osallistumista<div style="text-align: justify;">Yhteiskunta rämpii poliittisen apatian suossa. Äänestysinnostus laskee, puolueet kärsivät jäsenkatoa, valta on keskittynyt harmaille tylsimyksille ja uusille ajatuksille ei ole tilaa.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Näin puoluetoimintaa kuvataan, kun kysyy sitä kysyy puolueisiin sitoutumattomilta. Poliittinen sitoutuminen ja värin tunnustaminen on ikävää ja 1970-lukulaista.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Onko aika ajanut poliittisen vaikuttamisen ohitse? Onko vastakkainasettelun aika oikeasti ohitse? Yhteiskuntamme nauttii taloudellisen hyvän aallon harjasta, mutta silti eriarvoisuuus ja tyytymättömyys kasvaa. Tilannetta kuvaa hyvin myös tapa, jolla pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) sättii mediaa huono-osaisuuden ylikorostamisesta. Kansa lienee tyytyväinen, kun se ei tiedä ongelmista.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Aprillipäivänä yliopiston kampusalueella alkanut talonvaltaus on päättymisensä jälkeen herättänyt keskustelua lehdissä, blogeissa ja kahvipöydissä. Mikä jälkikäteen on tapauksessa herättänyt keskustelua? Vallatun talon töhriminen ja poliisin toiminta, eivät valtaajien tavoitteet.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Vaikka keinot ajoivat tavoitteiden ohi, liittyy valtauksien tapaisten anarkististen mielenilmauksien taakse aina jotain sanomaa. Valitettavasti keinot löivät yli ja tavoite hukkui.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Talonvaltaus on vain yksi esimerkki tyytymättömyydestä. Ongelmat ja ihmisten turhauminen ei ole kadonnut. Pääministerin kommentit ja median tarttuminen politiikan lillukanvarsiin kierouttaa polittiista keskustelua pois ytimestään. Keskustelu siirtyy pois ongelmista ja kansalaiset vieraantuvat demokraattisesta päätöksenteosta. Vastakkainasettelu verhotaan piiloon. Kehityssuunta on enemmän kuin huolestuttava.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Turhautuminen ja syrjäytymien tuovat mukanaan ääri-ilmiöitä ja demokratiavaje syvenee.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Poliittisen vaikuttamisen suo syvenee, vaikka vaikuttamiskanavia on enemmän kuin koskaan. Tieto on kaikkien saatavilla ja kynnys demokraattiseen osallistumiseen on matala. Talonvaltaajistakin suurin osa siirtyi äärikeinoihin kokeilematta ensin demokraattista vaikuttamista.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kansalaisten oma vastuunotto on huolestuttavan alhaista. Mikä neuvoksi? Lisää politiikkaa politiikkaan. Lisää vastakkainasettelua.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Se on ainoa tie, johon nojautumalla voidaan palauttaa ihmisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon ja osallistumiseen.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lisää politiikkaa kouluihin. Kasvatamme lapset ja nuoret vieroksumaan politiikkaa ja puolueita. Mitä pahaa on vastakkainasettelussa ja osallistumisessa?<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"><div style="text-align: justify;">Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja (sd.).<br /></div></span><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 13.4.</span></div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-44481639123548520412008-04-09T18:26:00.003+02:002008-05-03T12:09:26.373+02:00Säätiömalli uhkaa yliopistojen autonomiaa<div style="text-align: justify;">Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) vaatii, että valtioneuvoston on luovuttava avauksestaan tarjota säätiömallia kaikille yliopistoille. Säätiömalli mahdollistaisi ulkopuolisen rahoituksen, joka pahimmillaan johtaa yliopistojen läpikaupallistumiseen ja sivistysperinteen sammumiseen.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">JYY on huolissaan yliopistojen tieteellisestä autonomiasta, jos riippuvuus yksityisistä rahoittajista kasvaa. Kun samanaikaisesti lisätään sekä yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten määrää yliopistojen hallituksissa että yliopistojen riippuvuutta yksityisestä rahoituksesta, herää väistämättä epäilys näiden asioiden yhteenkietoutumisesta. “Entä jos merkittävä rahoittaja asettaa tukensa ehdoksi paikan yliopiston hallituksessa”, kysyy hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Koljonen.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Maakuntien yliopistoilla ei ole mahdollisuutta kerätä pääomia tasapuolisesti innovaatioyliopiston kanssa. Vaikka yksityisillä tahoilla olisi aito halu tukea suomalaista sivistystä, johtaisi säätiömalli väistämättä monialaisten, pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien yliopistojen näivettymiseen. JYY pelkää, että kaupallisiin ja teknillisiin aloihin keskittyvät yliopistot keräävät valtaosan yksityisestä pääomasta.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta vaatii, että valtioneuvosto turvaa eri tieteenalojen ja yliopistojen tasapuolisen kehityksen korkeakouluverkoston rakenteellisessa kehittämisessä.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kannanotto julkaistu 8.4.<br /></div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-69123558202462774332008-02-12T19:51:00.001+02:002008-02-13T11:33:45.833+02:00Sekoilua ja santsikuppeja<div style="text-align: justify;">Demareiden istuvan puheenjohtajan päätös jättäytyä puolueen puheenjohtajakilpailun ulkopuolelle oli suoraselkäinen päätös. Kisasta jättäytyminen avaa kentän puolueen todelliselle uudistumiselle. Itse en tässä vaiheessa osaa preferoida ketään mahdollista puheenjohtajaehdokasta, mutta toivottavasti valintaa edeltää ehdokkaiden välillä aito keskustelu SDP:n tulevaisuuden politiikan linjasta. Puheenjohtajan sukupuolta tai ikää tärkeämpää on aina hänen harjoittamansa politiikka. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Sosialidemokraattiset opiskelijat ehtivät ottaa ennen Heinäluoman päätöstä varaslähdön puheenjohtajapelissä antamalla kannanoton, jossa SONK asettui tukemaan Erkki Tuomiojan valintaa puolueen johtoon. Mielestäni kannanotto oli erittäin harkitsematon ja outo tilanteessa, jossa kilpailuun ilmoittautuneita ehdokkaita oli ainoastaan Tuomioja. Tällainen hätiköinti ja kannan muodostaminen ilman keskusteluita ja kriittisyyttä syövät kieltämättä hieman pohjaa siltä kritiikiltä, jota SONK ja sosialidemokraattiset opiskelijat ovat puoluetta kohtaan asettaneet. Onkin mielenkiintoista nähdä miten SONK reagoi muuttuneeseen tilanteeseen ja uusiin ehdokkaisiin. Kannan muuttaminen kun ei oikein luo hyvää kuvaa järjestön dynaamisuudesta. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Hieman myös kotikampukselta. Tällä viikolla ilmestynyt ylioppilaslehti Jylkkäri kirjoittaa viimeisimmästä edustajiston kokouksesta, jossa suurimman säpinän aiheutti kahvin santsaus. Ivalliseen sävyyn kirjoitetussa jutussa ihmetellään edarin hiljaisuutta. Lisäksi juttu sisältää hieman asiavirheitä, kuten että oppositio-hallitus-asetelma olisi jotenkin poikkeuksellisen täpärä tai että hallituskuvio olisi kuohuttanut vesivoiman lailla. Mielestäni 25-16 ei ole mitenkään erityisen täpärä asetelma. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Hiljaisuuden syyksi toimittaja Airola pohtii median läsnäoloa. Niin tai näin, aika mielenkiintoinen lähestyminen edustajiston kokouksen raportointiin vanhalta edaattorilta, joka itsekin lähinnä tyytyi nauttimaan edarin tarjoamista santsikupeista ja sämpylöistä. Liekö sisäinen media Airolankin aikonaan hiljentänyt?</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Toivottavasti Jylkkärin ylioppilaskuntapolitiikkaa koskevissa jutuissa sivuttaisiin jatkossa myös politiikan sisältöä. Siis sitä samaa, jota toivoisin myös kuultavan SDP:n puheenjohtajakilvassa. </div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-75066418354798100452008-01-17T17:15:00.001+02:002008-02-12T20:30:28.426+02:00"Kuka rapsuttaa kenenkin selkää?"<div style="text-align: justify;">Vuoden 2008 ensimmäinen Jylkkäri tarjosi JYYn uuden hallituksen esittelyn lisäksi myös annoksen demokratiakritiikkiä. Hallituksen valintaa kritisoitiin kaveripiirin "mulle-sulle-peliksi", jossa vain pärstäkerroin vaikuttaa valintoihin. Vaikka en itse neuvotteluihin osallistunutkaan, silti uskallan hieman oikoa kritiikkiä ja väittämiä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kukaan ei pelannut ketään tietoisesti ulos. Se väite, että pienet ryhmät tai keskisuuret ryhmät savustivat vaalivoittajan ulos, on outoa. Pienet ja keskisuuret ryhmät ovat tajunneet sen mitä vaalivoittaja ei ilmeisestikään tajunnut, että yhteistyötä kannattaa tehdä. Edes ylioppilaskuntapolitiikassa ei voi asioita tehdä yksin. Ne tehdään yhdessä. Aina. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">"Tilanteeseen vaikutti sekin, että uuden hallituksen keskeisten ryhmien neuvotteijat olivat edellisvuoden hallituksen jäseniä. Näin työkaverit ja samalla ystäväksi muodostuneet henkilöt sopivat keskenään henkilösuhteiden perustalta uuden hallituksen asiakysymysten ja äänestystuloksen kustannuksella." Näin Grönionin edariyhmä. Tämän kommentin ja kritisoinnin tunnen osuvan minuun, olinhan viime vuonna hallituksessa yhdessä muutaman neuvottelijan kanssa. Tosin niin oli vastaehdokkaanikin. Tekeekö se minusta esteellisen hakemaan jotain paikkaa, jos mahdollisesti olen toiminut vuoden aktiivisesti ja rakentanut hyviä suhteita muiden ylioppilaskuntatoimijoiden kanssa? Maalaisjärjellä asian luulisi olevan päinvastoin. Se, että minut tunnetaan, antaa myös neuvottelijoille mahdollisuuden punnita heikkouksiani ja vahvuuksiani. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Grönionilaiset jatkaa: "Hallitusehdokkaat haastateltiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta näin saatu avoimuus jäi vain kähminnän oikeutukseksi, kun vanhan hallituksen edustajat tyrmäsivät idean haastattelutulosten pohtimisesta ja muutaman päivän tuumaustauosta." Olen kysellyt neuvottelijoilta, että vaikuttiko haastettelut oikeasti lopputulokseen. Kaikki joiden kanssa olen jutellut, ovat vastanneet, että haastatteluilla oli aito vaikutus tulokseen.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kaikesta huolimatta, neuvotteluissa olisi edelleen paljonkin kehitettävää. Viimeisimmät olivat taas suuri harppaus kohti avoimempaa ja työhaastettelumaisempaa valintaprosessia. Se, että kaikki eivät tule valituksi tai se, että neuvotteludemokratian myötä ei tule valituksi, ei kuitenkaan oikeuta ketään vähättelemään toisten valintaa. Hattua nostankin P&D:n edustajistoryhmälle, jotka oppositioon joutumisestaan huolimatta ovat suhtautuneet tilanteeseen hienosti. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div> </div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">Syynä tähän kirjoitukseen on se, että toisten vähättelyyn ja prosessin epäreiluuteen vetoavat ja hyvin yksipuoliset kommentit ovat jossain määrin loukanneet minua tai muita hallituslaisia. Me emme olleet mukana neuvotteluissa, emmekä siksi ole vastuullisia niihin väitteisiin vastaamaan. Hallitustyöhömme tämä ei ole vaikuttanut, eikä vaikuta. Päinvastoin se on luonut vankempaa ryhmähenkeä, josta rakentaa parempaa ylioppilaskuntaa</span>.</div><div style="text-align: justify;"> </div><div style="text-align: justify;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic;">PS. Ja se, kenen selkää minä rapsutan, ei kuulu kenellekään.</span></div><div style="text-align: justify;"> <br /></div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-83605731461183639342007-12-07T22:42:00.000+02:002007-12-09T17:49:31.340+02:00Järjestäytyminen<div style="text-align: justify;">Uusi edustajisto järjestäytyi ja valitsi ylioppilaskunnalle uuden hallituksen. Lopputuloksen kaikki tätä blogia lukevat varmasti tietävätkin. Muodostettu hallitus on motivoitunut ja erittäin pätevän oloinen. Suuret kiitokset minua tukeneille. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Itse kokous sujui monista äänestyksistä huolimatta varsin sutjakkaasti. Vaikka opposition kysymykset olivat varsin odotettuja, jännitti niihin vastailu ehkä normaalia enemmän. Toivottavasti kokouksessa ja sen jatkoilla käydyt keskustelut päättävät vihdoinkin ne perättömät väitteet siitä, että hallitus muodostettiin jotenkin epäreilulla tavalla. Enemmistö edustajistoryhmistä ja edaattoreista halusi näin. </div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-26852245442139868302007-11-23T00:49:00.001+02:002007-11-23T01:07:05.778+02:00Terävimmät kärjet<div style="text-align: justify;">SYL:n ja ylioppilasliikkeen terävimpien keihäänkärkien vuotuinen karkelo pidettiin viime viikonloppuna Espoon Korpilammella. Meininki oli ihan mukava, vaikka mitään jännää kähmintää ei tänä vuonna harrastettukaan. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Parasta liittarissa</div><div style="text-align: justify;">- Liittarin kanta OLL-jäsenyydelle</div><div style="text-align: justify;">- Katrin valinta hallitukseen</div><div style="text-align: justify;">- Puheenjohtajavalinta</div><div style="text-align: justify;">- Liittaribussi</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Huonoa</div><div style="text-align: justify;">- Kannanotot</div><div style="text-align: justify;">- Ei mitään jännää diilausta</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Keskiviikkona viilattiin paikallisella tasolla ensi vuoden keihäänkärjet. Tulos selviää 5.12. edustajiston järjestäytymiskokouksessa. </div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-39038414396699647852007-11-09T17:36:00.000+02:002007-11-23T01:00:45.062+02:00Mites kävi?<div style="text-align: justify;">Vaalit tuli ja meni. Tulos oli kohtalaisen odotettu, joskin Vihreiden noinkin suuri vaalivoitto oli pienoinen yllätys. Onnittelut heille ja kaikille uusille edaattoreille.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Oman listan kahden paikan menetys oli myös jokseenkin odotettu, vaikka itse toivoin, että saisimme kuusi paikkaa. Olemme kuitenkin edarin kolmanneksi suurin ryhmä ja toiseksi suurin poliittinen ryhmä. Ei huonosti. Iloinen olen kuitenkin siitä, että meiltä tuli valituksi hyvin motivoitunut ja hyvä ryhmä. Kaikkien edaattoreidemme nimi muuten alkaa jiillä. Hassua.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Vaaleja seuraa tietysti hallitusneuvottelut. Toivon, että niistä tulee reilut ja rehdit, ja että motivoituneimmat ja pätevimmät valitaan edustamaan ylioppilaskuntaamme seuraavaksi vuodeksi.<br /></div>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-30788016624488581922007-10-24T22:17:00.000+02:002007-10-25T05:26:11.962+02:00Miksi äänestää viisysiä?<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Tässä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä. <b><br /></b></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b>Maksuton koulutus kaikille<u1:p></u1:p></b><o:p></o:p></p><div style="text-align: justify;"> </div><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Koulutus ei ole kauppatavaraa. Kaikille maksuton koulutus on paras keino säilyttää suomalainen korkeakoulujärjestelmä aidosti tasa-arvoisena. Lukukausimaksut eivät lisää koulutuksen laatua, eivätkä myöskään tee Suomesta houkuttelevampaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Jos tahdomme säilyttää suomalaisen korkean sivistysasteen, on koulutus oltava kaikille maksutonta myös tulevaisuudessa.<u1:p> </u1:p><o:p></o:p></p><div style="text-align: justify;"> </div><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b>Laatua opetukseen<u1:p></u1:p></b><o:p></o:p></p><div style="text-align: justify;"> </div><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Yliopisto ei ole maisteritehdas. Nopea valmistuminen ja tilastojen tehtailu ei ole yliopiston perustehtävä. Yliopiston perustehtävää on laadukkaan koulutuksen tarjoaminen ja tutkimuksen tekeminen. Laatu on taattava pätevällä opintojen ohjauksella, palautteen keräämisellä ja siihen reagoimisella. Korpin käyttöä on tehostettava ja iänikuisista tenttikuorista on päästävä eroon. <o:p></o:p></p><div style="text-align: justify;"> </div><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b>Ilokivessä laatua myös jatkossa<u1:p></u1:p></b><o:p></o:p></p><div style="text-align: justify;"> </div><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ylioppilaskuntamme sydän on ylioppilastalossa sijaitseva lounasravintola Ilokivi. Kampuksen parasta ruokaa tarjoava Ilokivi on jatkossakin säilytettävä JYYn omana opiskelijapalveluna. Ilokiven tulee jatkossakin kilpailla ruuan laadulla. Lyyran maksuominaisuus on otettava käyttöön Ilokivessä heti, kun se on taloudellisesti järkevää.<br /></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"> </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b style="">Vireät ainejärjestöt<o:p></o:p></b></p><div style="text-align: justify;"> </div><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Ainejärjestöt ovat erittäin tärkeässä osassa luomassa opiskelijoiden välistä yhteisöllisyyttä ja integroimassa heitä akateemisen tiedeyhteisön jäseneksi. Ainejärjestöt ovat myös tärkeä linkki yliopiston hallinnon ja opiskelijoiden välillä. JYYn tulee jatkossakin tukea ainejärjestöjä avustuksilla ja entistä ainejärjestölähtöisemmällä koulutuksella.<br /><o:p></o:p></p><div style="text-align: justify;"> </div><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;"><b>Kestävämpää kaupunkisuunnittelua<u1:p></u1:p></b><o:p></o:p></p><div style="text-align: justify;"> </div><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: justify;">Jyväskylän kaupunkirakennetta on kehitettävä tulevaisuudessa tiiviimmäksi, opiskelijaystävällisemmäksi ja kevyttä liikennettä palvelevammaksi. Pyöräreitit ovat paikoitellen vaarallisia ja eteenkin keskustan alueella sekavia. Paikallisliikenteen reitit ja lippujen hinnat ovat edelleen jopa opiskelijavastaisia. Kävelykadun jatkaminen Seminaarinmäelle elävöittäisi yläkaupungin aluetta ja olisi luonnollinen jatkumo kampusalueelle.<o:p></o:p></p>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-25138024589062664932007-10-24T21:09:00.000+02:002007-10-24T22:02:29.079+02:00Kestävämpää kaupunkisuunnittelua<div style="text-align: justify;"><span style="">Jyväskylän kaupunki on yksi Suomen merkittävimmistä opiskelijakaupungeista. Kaupunki keskeisen sijaintinsa vuoksi vetää opiskelijoita ympäri Suomea. Jyväskylän vahvuuksia ovat tutkimusten mukaan myös kaupungin vastaanottavuus sekä nuorekas ilmapiiri. Kaupunki on täynnä myös muita vahvuuksia, mutta niiden hyödyntäminen ontuu. </span><span style=""><o:p></o:p></span> </div><p style="text-align: justify;" class="MsoNormal"><span style="">Opiskelijat ovat yksi merkittävin kaupungin ja yritysten käyttäjäryhmistä. Opiskelijat eivät ole vain kuluerä kaupungille. Opiskelijoiden kaupungille jättämä kunnallisverokertymä oli vuonna 2006 noin 5 % koko kaupungin verokertymästä. Luku on merkittävä, kun otetaan huomioon, että lähes kaikki yliopisto-opiskelijat eivät ole kirjoilla kaupungissa. </span><span style="">Opiskelijat ovat myös tärkeä imagollinen </span><span style="">etu</span><span style="">. </span><span style=""><o:p></o:p></span></p><div style="text-align: justify;"> </div><p style="text-align: justify;" class="MsoNormal"><span style="">Kaupunkisuunnittelu on yksi merkittävimmistä keinoista, joilla opiskelijoiden etua kaupungissa voidaan tehokkaimmin ajaa. Ilman hyvää ja kestävää kaupunkisuunnittelua ei voida saavuttaa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla luodaan myös elävää kaupunkikulttuuria. </span><i><span style=""><o:p></o:p></span></i></p><div style="text-align: justify;"> </div><p style="text-align: justify;" class="MsoNormal"><span style="">Bussilippujen opiskelijahinnat ovat </span><span style="">edelleen</span><span style=""> </span><span style="">korkeat</span><span style="">. On kohtuutonta, että bussilla liikkumisen kalleus kannustaa ihmisiä valitsemaan mieluummin yksityisautoilun. Opiskelija-alennuksia on jatkossa parannettava ja bussireittejä suunniteltava vastaamaan paremmin myös opiskelijoiden aikatauluja. Tällöin opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet asua muullakin kuin kalliilla keskustan alueella. </span><i><span style=""><span style=""> </span></span></i><i><span style=""><o:p></o:p></span></i></p><div style="text-align: justify;"> </div><p style="text-align: justify;" class="MsoNormal"><span style="">Opiskelijat ovat myös ahkeria pyöräilijöitä. Paikoitellen pyöräreitit ovat kuitenkin kelvottomia ja vaarallisia. Eteenkin Ylioppilaskylästä kampukselle menevä reitti on täynnä vaarallisia ja pimeitä risteyksen ylityksiä. On häpeällistä, että kaupunki joka yrittää profiloitua kestävän liikenteen – mallikaupunkina, on todellisuudessa paikoitellen jopa pyöräilynvastainen. Kaupungin keskustaa onkin tulevaisuudessa kehitettävä autottomaan suuntaan ja enemmän kevyen liikenteen ehdoilla. </span><span style=""><o:p></o:p></span></p><div style="text-align: justify;"> </div><p style="text-align: justify;" class="MsoNormal"><span style="">Yksi merkittävä keskustaa, ja eteenkin kampuksen läheistä yläkaupungin aluetta piristävä uudistus olisi kävelykadun jatkaminen aina Seminaarinmäelle asti. Kävelykadun jatkamista puoltavat myös kulttuurilliset ja palvelulliset näkökulmat. Kävelykadun jatkaminen piristäisi myös yläkaupungissa toimivia yrityksiä, joiden vahvaa asiakaskuntaa nimenomaan opiskelijat ovat. Kulttuurillisesti vahvempi yläkaupunki toisi myös luonnollisen jatkumon elävälle kampusalueelle. Seminaarinmäen alueen kehittäminen ei saa olla kiinni siitä, että onko se yliopiston vai kaupungin aluetta. </span><span style=""><o:p></o:p></span></p><div style="text-align: justify;"> </div><p style="text-align: justify;" class="MsoNormal"><span style="">Opiskelijakaupunkia ei voi kehittää ilman opiskelijoiden näkökulmaa. Ensi vuosi 2008 on merkittävä kaupunkivaikuttamisen kannalta, kun käydään kunnallisvaalit. Me Demariopiskelijat tahdomme olla tekemässä JYY:ssa aktiivista kaupunkivaikuttamista myös ensi vuonna, jotta opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin Jyväskylän päätöksenteossa.</span></p><p class="MsoNormal" style="font-style: italic; text-align: justify;"><span style="">Olli-Pekka Koljonen<br /></span></p><div style="text-align: justify;"><span style="font-style: italic;">Kirjoitus on julkaistu Demariopiskelijoiden vaalilehdessä</span><br /></div><p style="text-align: justify;" class="MsoNormal"></p>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-29737793261516333762007-10-20T14:15:00.000+02:002007-10-21T23:01:27.784+02:00Kohti vaalejaEhdokasasettelu viimein päättyi ja listat on täten lyöty lukkoon. Edustamani demariopiskelijoiden listan lopulliseksi kooksi muodostui 41 ehdokasta. Olen listan kokoon ja ennen kaikkea laatuun erittäin tyytyväinen. Tästä on hyvä aloittaa varsinainen vaalityö.<br /><br />Muutamissa blogeissa on jo kaivettu lähtökuoppia alkavalle vaalityölle. Eteenkin <a href="http://jukkatorikka.blogspot.com/">Jukka Torikan</a> ja <a href="http://eerotikka.blogspot.com/">Eero Tikan</a> blogeissa käyty keskustelu on jo hieman karannut aiheestaan. Jokainen voinee käydä tarkistamassa keskustelun kulun ja tehdä omat johtopäätökset. Hauskaa tässä paikallisen Tuhatkunta-johtajan loanheittoväitteessä on se, että kuulin kyseisen ryhmittymän taholta jo ennen Torikan kirjoituksen ilmestymistä, että Demariopiskelijat aloittavat loan heiton juuri kyseisen blogin kautta. No, suunniteltua tai ei, koomista ainakin.<br /><br />Muiden ryhmien vielä viilatessaan vaaliteesejään, voinen esitellä Demariopiskelijoiden vaaliteemat.<br /><br /><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="">Demariopiskelijoiden edarivaaliteemat 2007<o:p></o:p></b></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="">1. Opiskelijaliike yhteiskunnallisena liikkeenä<o:p></o:p></b></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Opiskelijaliikkeen on oltava kiinnostunut ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä ja suunnasta, koska opiskelijaliikkeen tehtävä yhteiskunnassa on myös uusien avauksien esittäminen. Opiskelijaliikkeen on aktivoiduttava uudelleen perustehtävässään niin yliopistolla kuin yhteiskunnassa. Opiskelijaliikkeen tulee olla edistyksen ja suvaitsevaisuuden airut yhteiskunnassa. Tämä konkretisoituu muun muassa katsomalla, että JYY toteuttaa projektin 0,7 % jäsenmaksutuloistaan ohjaamisen kehitysyhteistyöhön.<o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="">2. Maksuton koulutus kaikille<o:p></o:p></b></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Demariopiskelijat vastustavat lukukausimaksujen käyttöönottoa suomalaisissa korkeakouluissa. Opiskelija ei ole asiakas, vaan täysimääräinen akateemisen yhteisön jäsen. Yleiset lukukausimaksut rapauttaisivat yhteiskunnan tasa-arvotavoitteen sekä estäisivät vähäosaisten kouluttautumisen. Lukukausimaksukokeilun aloittaminen EU/ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden osalta jakaa opiskelijat kahteen kastiin toisten nauttiessa ilmaista koulutusta, kun toiset joutuisivat maksamaan opinnoistaan.<o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="">3. Yliopistoa kehitettävä sivistyksen ehdoilla<o:p></o:p></b></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Yliopiston tehtävänä on kehittää kriittistä ajattelua ja tutkimusta. Näin yliopistojärjestelmä on osa ihmiskunnan pyrkimystä laajempaan vapauteen ja itsehallintaan. Viimeaikoina yliopistoja on kuitenkin kehitetty osana uusliberaalia markkinastrategiaa. Yliopistojen tehtävänä ei ole elinkeinoelämän intressien palveleminen ja lyhytjänteinen huippuosaajien liukuhihnatuotanto. Tämän vuoksi suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa on toteutettava käänne, jossa yliopistot erotetaan markkinoiden ja kilpailukykypolitiikan ulkopuolelle. <o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="">4. Elävä kampus ja ainejärjestöt<o:p></o:p></b></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Opiskelijoiden monipuolinen harrastustoiminta on opiskelijoiden hyvinvoinnin perusta. Ilman mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyden tunnetta opiskelijoiden integroituminen opiskelijaympäristöön jää vajavaiseksi. JYYn on jatkossakin oltava voimakas kulttuurillisen ja yhteisöllisen kampuksen luoja. Keskeinen rooli tässä on ainejärjestöillä, sillä ne ovat lähimpänä opiskelijaa. Hallinnon opiskelijapaikkoja täytettäessä edustajiston on ensisijaisesti kuunneltava ainejärjestöjen suosituksia. </p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="">5.<span style=""> </span>Aktiivinen kaupunkivaikuttaminen<o:p></o:p></b></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Jyväskylä on haluttu opiskelijakaupunki. Joka kolmas vastaantulija kadulla on opiskelija. Kuitenkin kaupungin päätöksenteossa opiskelijan ääni kuuluu edelleen heikosti. JYYn on pidettävä huoli, että opiskelijoiden arkeen liittyvissä kysymyksissä äänemme kuuluu. Ensi vuosi 2008 on kaupunkivaikuttamiselle erityinen vuosi, kun käydään kunnallisvaalit. Me Demariopiskelijat tahdomme olla tekemässä aktiivista kaupunkivaikuttamista myös jatkossa.<o:p></o:p></p>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-8264593065976398982007-10-05T16:14:00.000+02:002007-10-05T16:16:45.214+02:00Jyväskylä tarvitsee opiskelijoita<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="">Jyväskylä on suosittu opiskelijakaupunki. Syksyn ja lukuvuoden alettua sen myös huomaa. Niin vanhat kuin uudetkin opiskelijat sulautuvat kaupungin vilinään, ja lähes joka kolmas vastaantulija onkin opiskelija. Voidaan sanoa, että Jyväskylä elää opiskelijoista.</span><span style=""><o:p></o:p></span></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="">Yliopistomme rehtori Aino Sallinen otti lukuvuoden avajaispuheessa voimakkaasti kantaa uuden Jyväskylän ja selkeämmän kuntarakenteen puolesta. Kannanotto ei ole sattumaa. On selvää, että ilman elinvoimaista kaupunkia ei ole myöskään vetovoimaista yliopistoa. Jyväskylän onkin pystyttävä vastaamaan muiden kasvukeskusten kehitykseen, se ei voi vain tuudittautua hyvänolon tunteeseen.<span style=""> </span></span><span style=""><o:p></o:p></span></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="">Kaupungin hyvinvoinnilla on vaikutuksensa myös opiskelijoiden arkeen, sillä ovathan opiskelijat yhtä lailla tasa-arvoisia kuntalaisia. Ei kukaan opiskelija asu kampuksella, vaikka työnsä siellä tekeekin. Jokaisella meillä opiskelijalla on kotimme ja harrastuksemme. Opiskelijat ovatkin yksi suurimmista käyttäjäryhmistä kaupungin ja paikallisten yritysten palveluille. </span><span style=""><o:p></o:p></span></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="">Itse uskon ylioppilaskuntien ja kaupunkien välisen yhteistyön merkityksen korostuvan tulevaisuudessa. Yliopistojen välinen kilpajuoksu ja taistelu parhaista opiskelijoista johtaa myös yliopistopaikkakuntien väliseen kilpailuun. Enää ei riitä, että yliopisto tarjoaa pelkästään laadukasta opetusta, myös koko opiskeluympäristön tulee olla houkutteleva. Tämä tarkoittaa niin kampusten kuin kaupunkien kehittämistä. </span><span style=""><o:p></o:p></span></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="">Mutta mikä on Jyväskylän kehityksen suunta? Jyväskylä on vielä toistaiseksi vetovoimainen opiskelijakaupunki. Kaupunki on kaunis, sopivan kokoinen ja miellyttävä, mutta samalla kaupungin vuokrataso ja akateeminen työttömyys ovat korkeita. Jyväskylän tulisikin nyt maakunnan veturina ottaa vahva kehittäjän rooli yhdessä yliopiston tarjoaman osaamispotentiaalin kanssa. Ja merkittävä osuus osaamispotentiaalista ovat nimenomaan opiskelijat.</span><span style=""><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="">Jotta Jyväskylä voi säilyttää haluttavuutensa opiskelijakaupunkien joukossa, on sen myös otettava siihen työhön opiskelijat aktiivisesti mukaan. Ei opiskelijakaupunkia kehitetä ilman opiskelijoita.<span style="font-style: italic;"> </span></span><span style="font-style: italic;"><o:p></o:p></span></p> <p class="MsoNormal" style="text-align: justify; font-style: italic;">Olli-Pekka Koljonen<br />JYYn hallituksen jäsen</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-style: italic;">Kirjoitus on julkaistu Jyväskylän yliopiston ylioppilaslehdessä 3.10.2007</span><br /><span style="font-style: italic;"></span><span style=""><o:p></o:p></span></p>Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3827941108428795388.post-18911260553547145032007-09-27T08:32:00.000+02:002007-09-30T21:55:51.607+02:00Viekö ylioppilaskuntatoiminta aikaa? (osa 7)<span style="font-weight: bold;">Keskiviikko 26.9.</span><br /><br />Aikaseurannan viimeinen päivä. Viikko täynnä. Tosin jotenkin lipsahti tämä viimeinen raportointi torstain puolelle, mutta ei anneta sen häiritä.<br /><br />Keskiviikkon kohdalla kalenteri ammotti tyhjyyttään. Pelkäsin, että tulee tylsä päivä, kun ei ole mitään tekemistä. Toisin kävi.<br /><br />10.00 - 12.00 JTYn toimistolla tekemässä kaikkea jännää. Onnistuin myös keskustelemaan Kassun kanssa ilman, että olisin kätellyt häntä. En tiennyt, että se on mahdollista.<br />12.00 - 15.00 Talolla hengausta. Ei mitään järjellistä tekemistä.<br />15.00 - 17.00 Rintanappitalkoita ja Facebook-hypetystä JTYn toimistolla.<br />19.00 - jotain. Väittelyilta Ilokivessä. Tuli ainakin selväksi, että lapset syntyvät miehen ja naisen yhdessä olon seurauksena. "Lauri Oinonen palaa asiaan."<br /><br />Illan kuumin juoru oli kuitenkin se, että Signe oli meinannut lentää ulos YTHS:ltä, kun sitä oli luultu pelkästään jatko-opiskelijaksi. Jatkot Sohwilla (ei yllätä ketään minua tuntevaa).<br /><br />Mikä on viikon saldo? Aikaa kului tämän kutsumusharrastuksen parissa noin 25 tuntia. Tuosta määrästä puuttuu vielä esimerkiksi ajattelutyöhön käytetty aika. Voin sanoa, että lisäämällä tuohon määrän 10 tuntia, päästään hyvinkin lähelle sitä kuinka paljon aikaa oikeasti kuluu. Aikahan on suoraan pois opiskelusta. Päätinkin luopua kirjatentistä, koska en yksinkertaisesti ehdi lukea.<br /><br />Miksi teen tätä? En minä tiedä. Ei minulla ole parempiakaan harrastuksia, joita tekisin viikossa enemmän kuin puolipäiväisesti. Ja saanhan tästä puolipäiväisyydestä palkaksi 166 euroa. Lämmittäähän se. Tervetuloa mukaan ylioppilaskuntatoimintaan!Olli-Pekkahttp://www.blogger.com/profile/00440969289515165222noreply@blogger.com0