Miksi äänestää viisysiä?

Tässä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä.

Maksuton koulutus kaikille

Koulutus ei ole kauppatavaraa. Kaikille maksuton koulutus on paras keino säilyttää suomalainen korkeakoulujärjestelmä aidosti tasa-arvoisena. Lukukausimaksut eivät lisää koulutuksen laatua, eivätkä myöskään tee Suomesta houkuttelevampaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Jos tahdomme säilyttää suomalaisen korkean sivistysasteen, on koulutus oltava kaikille maksutonta myös tulevaisuudessa.

Laatua opetukseen

Yliopisto ei ole maisteritehdas. Nopea valmistuminen ja tilastojen tehtailu ei ole yliopiston perustehtävä. Yliopiston perustehtävää on laadukkaan koulutuksen tarjoaminen ja tutkimuksen tekeminen. Laatu on taattava pätevällä opintojen ohjauksella, palautteen keräämisellä ja siihen reagoimisella. Korpin käyttöä on tehostettava ja iänikuisista tenttikuorista on päästävä eroon.

Ilokivessä laatua myös jatkossa

Ylioppilaskuntamme sydän on ylioppilastalossa sijaitseva lounasravintola Ilokivi. Kampuksen parasta ruokaa tarjoava Ilokivi on jatkossakin säilytettävä JYYn omana opiskelijapalveluna. Ilokiven tulee jatkossakin kilpailla ruuan laadulla. Lyyran maksuominaisuus on otettava käyttöön Ilokivessä heti, kun se on taloudellisesti järkevää.

Vireät ainejärjestöt

Ainejärjestöt ovat erittäin tärkeässä osassa luomassa opiskelijoiden välistä yhteisöllisyyttä ja integroimassa heitä akateemisen tiedeyhteisön jäseneksi. Ainejärjestöt ovat myös tärkeä linkki yliopiston hallinnon ja opiskelijoiden välillä. JYYn tulee jatkossakin tukea ainejärjestöjä avustuksilla ja entistä ainejärjestölähtöisemmällä koulutuksella.

Kestävämpää kaupunkisuunnittelua

Jyväskylän kaupunkirakennetta on kehitettävä tulevaisuudessa tiiviimmäksi, opiskelijaystävällisemmäksi ja kevyttä liikennettä palvelevammaksi. Pyöräreitit ovat paikoitellen vaarallisia ja eteenkin keskustan alueella sekavia. Paikallisliikenteen reitit ja lippujen hinnat ovat edelleen jopa opiskelijavastaisia. Kävelykadun jatkaminen Seminaarinmäelle elävöittäisi yläkaupungin aluetta ja olisi luonnollinen jatkumo kampusalueelle.

Kestävämpää kaupunkisuunnittelua

Jyväskylän kaupunki on yksi Suomen merkittävimmistä opiskelijakaupungeista. Kaupunki keskeisen sijaintinsa vuoksi vetää opiskelijoita ympäri Suomea. Jyväskylän vahvuuksia ovat tutkimusten mukaan myös kaupungin vastaanottavuus sekä nuorekas ilmapiiri. Kaupunki on täynnä myös muita vahvuuksia, mutta niiden hyödyntäminen ontuu.

Opiskelijat ovat yksi merkittävin kaupungin ja yritysten käyttäjäryhmistä. Opiskelijat eivät ole vain kuluerä kaupungille. Opiskelijoiden kaupungille jättämä kunnallisverokertymä oli vuonna 2006 noin 5 % koko kaupungin verokertymästä. Luku on merkittävä, kun otetaan huomioon, että lähes kaikki yliopisto-opiskelijat eivät ole kirjoilla kaupungissa. Opiskelijat ovat myös tärkeä imagollinen etu.

Kaupunkisuunnittelu on yksi merkittävimmistä keinoista, joilla opiskelijoiden etua kaupungissa voidaan tehokkaimmin ajaa. Ilman hyvää ja kestävää kaupunkisuunnittelua ei voida saavuttaa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla luodaan myös elävää kaupunkikulttuuria.

Bussilippujen opiskelijahinnat ovat edelleen korkeat. On kohtuutonta, että bussilla liikkumisen kalleus kannustaa ihmisiä valitsemaan mieluummin yksityisautoilun. Opiskelija-alennuksia on jatkossa parannettava ja bussireittejä suunniteltava vastaamaan paremmin myös opiskelijoiden aikatauluja. Tällöin opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet asua muullakin kuin kalliilla keskustan alueella.

Opiskelijat ovat myös ahkeria pyöräilijöitä. Paikoitellen pyöräreitit ovat kuitenkin kelvottomia ja vaarallisia. Eteenkin Ylioppilaskylästä kampukselle menevä reitti on täynnä vaarallisia ja pimeitä risteyksen ylityksiä. On häpeällistä, että kaupunki joka yrittää profiloitua kestävän liikenteen – mallikaupunkina, on todellisuudessa paikoitellen jopa pyöräilynvastainen. Kaupungin keskustaa onkin tulevaisuudessa kehitettävä autottomaan suuntaan ja enemmän kevyen liikenteen ehdoilla.

Yksi merkittävä keskustaa, ja eteenkin kampuksen läheistä yläkaupungin aluetta piristävä uudistus olisi kävelykadun jatkaminen aina Seminaarinmäelle asti. Kävelykadun jatkamista puoltavat myös kulttuurilliset ja palvelulliset näkökulmat. Kävelykadun jatkaminen piristäisi myös yläkaupungissa toimivia yrityksiä, joiden vahvaa asiakaskuntaa nimenomaan opiskelijat ovat. Kulttuurillisesti vahvempi yläkaupunki toisi myös luonnollisen jatkumon elävälle kampusalueelle. Seminaarinmäen alueen kehittäminen ei saa olla kiinni siitä, että onko se yliopiston vai kaupungin aluetta.

Opiskelijakaupunkia ei voi kehittää ilman opiskelijoiden näkökulmaa. Ensi vuosi 2008 on merkittävä kaupunkivaikuttamisen kannalta, kun käydään kunnallisvaalit. Me Demariopiskelijat tahdomme olla tekemässä JYY:ssa aktiivista kaupunkivaikuttamista myös ensi vuonna, jotta opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin Jyväskylän päätöksenteossa.

Olli-Pekka Koljonen

Kirjoitus on julkaistu Demariopiskelijoiden vaalilehdessä

Kohti vaaleja

Ehdokasasettelu viimein päättyi ja listat on täten lyöty lukkoon. Edustamani demariopiskelijoiden listan lopulliseksi kooksi muodostui 41 ehdokasta. Olen listan kokoon ja ennen kaikkea laatuun erittäin tyytyväinen. Tästä on hyvä aloittaa varsinainen vaalityö.

Muutamissa blogeissa on jo kaivettu lähtökuoppia alkavalle vaalityölle. Eteenkin Jukka Torikan ja Eero Tikan blogeissa käyty keskustelu on jo hieman karannut aiheestaan. Jokainen voinee käydä tarkistamassa keskustelun kulun ja tehdä omat johtopäätökset. Hauskaa tässä paikallisen Tuhatkunta-johtajan loanheittoväitteessä on se, että kuulin kyseisen ryhmittymän taholta jo ennen Torikan kirjoituksen ilmestymistä, että Demariopiskelijat aloittavat loan heiton juuri kyseisen blogin kautta. No, suunniteltua tai ei, koomista ainakin.

Muiden ryhmien vielä viilatessaan vaaliteesejään, voinen esitellä Demariopiskelijoiden vaaliteemat.

Demariopiskelijoiden edarivaaliteemat 2007

1. Opiskelijaliike yhteiskunnallisena liikkeenä

Opiskelijaliikkeen on oltava kiinnostunut ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä ja suunnasta, koska opiskelijaliikkeen tehtävä yhteiskunnassa on myös uusien avauksien esittäminen. Opiskelijaliikkeen on aktivoiduttava uudelleen perustehtävässään niin yliopistolla kuin yhteiskunnassa. Opiskelijaliikkeen tulee olla edistyksen ja suvaitsevaisuuden airut yhteiskunnassa. Tämä konkretisoituu muun muassa katsomalla, että JYY toteuttaa projektin 0,7 % jäsenmaksutuloistaan ohjaamisen kehitysyhteistyöhön.

2. Maksuton koulutus kaikille

Demariopiskelijat vastustavat lukukausimaksujen käyttöönottoa suomalaisissa korkeakouluissa. Opiskelija ei ole asiakas, vaan täysimääräinen akateemisen yhteisön jäsen. Yleiset lukukausimaksut rapauttaisivat yhteiskunnan tasa-arvotavoitteen sekä estäisivät vähäosaisten kouluttautumisen. Lukukausimaksukokeilun aloittaminen EU/ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden osalta jakaa opiskelijat kahteen kastiin toisten nauttiessa ilmaista koulutusta, kun toiset joutuisivat maksamaan opinnoistaan.

3. Yliopistoa kehitettävä sivistyksen ehdoilla

Yliopiston tehtävänä on kehittää kriittistä ajattelua ja tutkimusta. Näin yliopistojärjestelmä on osa ihmiskunnan pyrkimystä laajempaan vapauteen ja itsehallintaan. Viimeaikoina yliopistoja on kuitenkin kehitetty osana uusliberaalia markkinastrategiaa. Yliopistojen tehtävänä ei ole elinkeinoelämän intressien palveleminen ja lyhytjänteinen huippuosaajien liukuhihnatuotanto. Tämän vuoksi suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa on toteutettava käänne, jossa yliopistot erotetaan markkinoiden ja kilpailukykypolitiikan ulkopuolelle.

4. Elävä kampus ja ainejärjestöt

Opiskelijoiden monipuolinen harrastustoiminta on opiskelijoiden hyvinvoinnin perusta. Ilman mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyden tunnetta opiskelijoiden integroituminen opiskelijaympäristöön jää vajavaiseksi. JYYn on jatkossakin oltava voimakas kulttuurillisen ja yhteisöllisen kampuksen luoja. Keskeinen rooli tässä on ainejärjestöillä, sillä ne ovat lähimpänä opiskelijaa. Hallinnon opiskelijapaikkoja täytettäessä edustajiston on ensisijaisesti kuunneltava ainejärjestöjen suosituksia.

5. Aktiivinen kaupunkivaikuttaminen

Jyväskylä on haluttu opiskelijakaupunki. Joka kolmas vastaantulija kadulla on opiskelija. Kuitenkin kaupungin päätöksenteossa opiskelijan ääni kuuluu edelleen heikosti. JYYn on pidettävä huoli, että opiskelijoiden arkeen liittyvissä kysymyksissä äänemme kuuluu. Ensi vuosi 2008 on kaupunkivaikuttamiselle erityinen vuosi, kun käydään kunnallisvaalit. Me Demariopiskelijat tahdomme olla tekemässä aktiivista kaupunkivaikuttamista myös jatkossa.

Jyväskylä tarvitsee opiskelijoita

Jyväskylä on suosittu opiskelijakaupunki. Syksyn ja lukuvuoden alettua sen myös huomaa. Niin vanhat kuin uudetkin opiskelijat sulautuvat kaupungin vilinään, ja lähes joka kolmas vastaantulija onkin opiskelija. Voidaan sanoa, että Jyväskylä elää opiskelijoista.

Yliopistomme rehtori Aino Sallinen otti lukuvuoden avajaispuheessa voimakkaasti kantaa uuden Jyväskylän ja selkeämmän kuntarakenteen puolesta. Kannanotto ei ole sattumaa. On selvää, että ilman elinvoimaista kaupunkia ei ole myöskään vetovoimaista yliopistoa. Jyväskylän onkin pystyttävä vastaamaan muiden kasvukeskusten kehitykseen, se ei voi vain tuudittautua hyvänolon tunteeseen.

Kaupungin hyvinvoinnilla on vaikutuksensa myös opiskelijoiden arkeen, sillä ovathan opiskelijat yhtä lailla tasa-arvoisia kuntalaisia. Ei kukaan opiskelija asu kampuksella, vaikka työnsä siellä tekeekin. Jokaisella meillä opiskelijalla on kotimme ja harrastuksemme. Opiskelijat ovatkin yksi suurimmista käyttäjäryhmistä kaupungin ja paikallisten yritysten palveluille.

Itse uskon ylioppilaskuntien ja kaupunkien välisen yhteistyön merkityksen korostuvan tulevaisuudessa. Yliopistojen välinen kilpajuoksu ja taistelu parhaista opiskelijoista johtaa myös yliopistopaikkakuntien väliseen kilpailuun. Enää ei riitä, että yliopisto tarjoaa pelkästään laadukasta opetusta, myös koko opiskeluympäristön tulee olla houkutteleva. Tämä tarkoittaa niin kampusten kuin kaupunkien kehittämistä.

Mutta mikä on Jyväskylän kehityksen suunta? Jyväskylä on vielä toistaiseksi vetovoimainen opiskelijakaupunki. Kaupunki on kaunis, sopivan kokoinen ja miellyttävä, mutta samalla kaupungin vuokrataso ja akateeminen työttömyys ovat korkeita. Jyväskylän tulisikin nyt maakunnan veturina ottaa vahva kehittäjän rooli yhdessä yliopiston tarjoaman osaamispotentiaalin kanssa. Ja merkittävä osuus osaamispotentiaalista ovat nimenomaan opiskelijat.

Jotta Jyväskylä voi säilyttää haluttavuutensa opiskelijakaupunkien joukossa, on sen myös otettava siihen työhön opiskelijat aktiivisesti mukaan. Ei opiskelijakaupunkia kehitetä ilman opiskelijoita.

Olli-Pekka Koljonen
JYYn hallituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu Jyväskylän yliopiston ylioppilaslehdessä 3.10.2007