Kokoomuksen linja hukassa

Tuhatkunnan (Kokoomuksen opiskelijaliitto) liittohallituksen jäsen Eero Tikka haukkuu (Keskisuomalainen 18.4.) mm. JYYtä aiheettomasta kritiikistä yliopistolain uudistusta kohtaan. Ylioppilaskuntamme maalailee Tikan mukaan aiheettomia uhkakuvia ja muutenkin haraa kaikkia uudistuksia vastaan.

Tikan kirjoituksen kritiikissä kärki kohdentuu asioihin, joiden taustoja kirjoittaja ei ole aivan muistanut tarkastaa. Tikka väittää, että säätiömallissa yliopistojen autonomia ei missään olosuhteissa ole uhattuna, vaan päätöksenteko säilyy tiukasti yliopistoyhteisön sisällä. Väite on kyllä melkoista puppua, jos nyt vaikka katsotaan syntyvän innovaatioyliopiston hallintoa. Ote innovaatioyliopiston säädekirjasta: "Hallituksen jäsen ei saa olla säätiön rehtori, työntekijä tai tutkinto-opiskelija, muuten säätiön välitön edunsaaja tai opetusministeriön virkamies." Eli tiukasti yliopiston sisällähän se päätöksenteko säilyy? Tähän kohtaan opetusministeri Sarkomaan linjaukset opiskelijoiden paikkojen säilymisestä yliopistojen hallinnossa vaikuttavat lähinnä vittuilulta. "Olen opetusministerinä sitoutunut siihen, että yksi valtion hallitukseen nimittämistä henkilöistä on opiskelijoiden ehdottama." Näin siis Sarkomaa. Jee, jee. Tilannehan on vain se, ettei sinne hallitukseen voida opiskelijaa esittää, kun säädekirja sen estää. Mutta mukavaahan se on, että opiskelijoille annetaan mahdollisuus ehdottaa jotain ulkopuolista jäsentä. Lämmittää varmasti.

Lisäksi Tikka vakuuttaa kirjoituksessaan, että innovaatioyliopisto saa rahaa samassa suhteessa muiden yliopistojen kanssa. Tämäkin aikamoista puppua. Innovaatioyliopisto on saamassa 500 miljoonaa valtion rahaa kertapompsina ja päälle vielä 100 miljoonaa lähivuosien aikana. Samaan aikaan muut yliopistot saavat kurjistella yli puolet pienemmillä summilla. 

Tikka vielä hehkuttaa kuinka säätiömallissa voidaan jakaa uutta rahaa koko yliopiston hyvää edistämään, eikä vain kaupallisia aloja palvelemaan. Olisi hauska kuulla Tikan tai opetusministeri Sarkomaan realistinen arvio siitä, että mistä esim. Jyväskylän yliopisto kerää sen reilut 250 miljoonaa euroa säätiöpääomaksi. Itseäni kiinnostaisi lisäksi nähdä rahoittaja, joka antaisi rahaa ilman korvamerkkausta. Innovaatioyliopistolla on muuten tässäkin asiassa erivapaudet muihin yliopistoihin verrattuna.

Nykyisen hallituksen korkeakoulupolitiikan linja on enemmän kuin hukassa. Säätiömalliavaukset, innovaatiotouhotukset ja muut linjaukset ovat kovaa vauhtia tuhoamassa laadukasta ja tasa-arvoista suomalaista yliopistojärjestelmää. 

Lisää vastakkainasettelua, lisää osallistumista

Yhteiskunta rämpii poliittisen apatian suossa. Äänestysinnostus laskee, puolueet kärsivät jäsenkatoa, valta on keskittynyt harmaille tylsimyksille ja uusille ajatuksille ei ole tilaa.

Näin puoluetoimintaa kuvataan, kun kysyy sitä kysyy puolueisiin sitoutumattomilta. Poliittinen sitoutuminen ja värin tunnustaminen on ikävää ja 1970-lukulaista.

Onko aika ajanut poliittisen vaikuttamisen ohitse? Onko vastakkainasettelun aika oikeasti ohitse? Yhteiskuntamme nauttii taloudellisen hyvän aallon harjasta, mutta silti eriarvoisuuus ja tyytymättömyys kasvaa. Tilannetta kuvaa hyvin myös tapa, jolla pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) sättii mediaa huono-osaisuuden ylikorostamisesta. Kansa lienee tyytyväinen, kun se ei tiedä ongelmista.

Aprillipäivänä yliopiston kampusalueella alkanut talonvaltaus on päättymisensä jälkeen herättänyt keskustelua lehdissä, blogeissa ja kahvipöydissä. Mikä jälkikäteen on tapauksessa herättänyt keskustelua? Vallatun talon töhriminen ja poliisin toiminta, eivät valtaajien tavoitteet.

Vaikka keinot ajoivat tavoitteiden ohi, liittyy valtauksien tapaisten anarkististen mielenilmauksien taakse aina jotain sanomaa. Valitettavasti keinot löivät yli ja tavoite hukkui.

Talonvaltaus on vain yksi esimerkki tyytymättömyydestä. Ongelmat ja ihmisten turhauminen ei ole kadonnut. Pääministerin kommentit ja median tarttuminen politiikan lillukanvarsiin kierouttaa polittiista keskustelua pois ytimestään. Keskustelu siirtyy pois ongelmista ja kansalaiset vieraantuvat demokraattisesta päätöksenteosta. Vastakkainasettelu verhotaan piiloon. Kehityssuunta on enemmän kuin huolestuttava.

Turhautuminen ja syrjäytymien tuovat mukanaan ääri-ilmiöitä ja demokratiavaje syvenee.

Poliittisen vaikuttamisen suo syvenee, vaikka vaikuttamiskanavia on enemmän kuin koskaan. Tieto on kaikkien saatavilla ja kynnys demokraattiseen osallistumiseen on matala. Talonvaltaajistakin suurin osa siirtyi äärikeinoihin kokeilematta ensin demokraattista vaikuttamista.

Kansalaisten oma vastuunotto on huolestuttavan alhaista. Mikä neuvoksi? Lisää politiikkaa politiikkaan. Lisää vastakkainasettelua.

Se on ainoa tie, johon nojautumalla voidaan palauttaa ihmisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon ja osallistumiseen.

Lisää politiikkaa kouluihin. Kasvatamme lapset ja nuoret vieroksumaan politiikkaa ja puolueita. Mitä pahaa on vastakkainasettelussa ja osallistumisessa?

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja (sd.).

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 13.4.

Säätiömalli uhkaa yliopistojen autonomiaa

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) vaatii, että valtioneuvoston on luovuttava avauksestaan tarjota säätiömallia kaikille yliopistoille. Säätiömalli mahdollistaisi ulkopuolisen rahoituksen, joka pahimmillaan johtaa yliopistojen läpikaupallistumiseen ja sivistysperinteen sammumiseen.

JYY on huolissaan yliopistojen tieteellisestä autonomiasta, jos riippuvuus yksityisistä rahoittajista kasvaa. Kun samanaikaisesti lisätään sekä yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten määrää yliopistojen hallituksissa että yliopistojen riippuvuutta yksityisestä rahoituksesta, herää väistämättä epäilys näiden asioiden yhteenkietoutumisesta. “Entä jos merkittävä rahoittaja asettaa tukensa ehdoksi paikan yliopiston hallituksessa”, kysyy hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Koljonen.

Maakuntien yliopistoilla ei ole mahdollisuutta kerätä pääomia tasapuolisesti innovaatioyliopiston kanssa. Vaikka yksityisillä tahoilla olisi aito halu tukea suomalaista sivistystä, johtaisi säätiömalli väistämättä monialaisten, pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien yliopistojen näivettymiseen. JYY pelkää, että kaupallisiin ja teknillisiin aloihin keskittyvät yliopistot keräävät valtaosan yksityisestä pääomasta.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta vaatii, että valtioneuvosto turvaa eri tieteenalojen ja yliopistojen tasapuolisen kehityksen korkeakouluverkoston rakenteellisessa kehittämisessä.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Kannanotto julkaistu 8.4.