Vappu räjäyttää taas Alkon myynnin. Pitkäripaisen ovi käy myös Jyväskylässä normaalipäivään verrattuna viisi kertaa useammin. Alkon arvio on, että myynti nousee noin 80 prosenttia vapun alla. Marssit ja piknikit eivät luonnistu ilman mielenkeventäjiä.
Stakesin tilastojen mukaan Jyväskylä vahvisti asemaansa alkoholin myyntitilastojen ykkösenä suurten kaupunkien sarjassa. Jyväskylässä myytiin asukasta kohden yhteen laskien 10,7 litraa sataprosenttista alkoholia.
Jyväskyläläiset opiskelijat kantanevat kortensa kekoon suurelta osin tästä tilastosaavutuksesta.
Vaikka monissa opiskelijariennoissa ei ole tapana sylkeä lasiin, on se vain toinen puoli opiskelijoiden oluenhuuruisesta maineesta. Opiskelijat jakaantuvat yhä vahvemmin niihin, jotka juovat, ja niihin, joille iloliemi ei maistu. Opiskelijaliike itsekin on pyrkinyt vaikuttamaan asenteisiin ja liikakulutuksen mukanaan tuomiin haittoihin. Vaikutustyö on varmasti paikallaan, jottei opiskelija-aikana hankittu tapa siirry mukana työelämään.
Opiskelijoiden kännäämiseen liittyy myös monia syvälle juurtuneita väärinkäsityksiä. Yleisesti kuvitellaan, että teekkarit olisivat sitä janoisinta sakkia. Totuus on kuitenkin toinen. Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat tosiasiassa yliopistojen alkoholiin menevintä joukkoa.
Mielenkiintoista eri alojen välisessä alkoholin kulutuksessa on myös se, että erot ovat vuosia pysyneet samoina. Näyttää siis siltä, että uudet opiskelijat sosiaalistetaan nopeasti alan vallitsevaan juomakulttuuriin.
Mutta toisaalta, tutkimusten mukaan opiskelijat nauttivat alkoholia vain pitääkseen hauskaa. Elämä on tylsää, jos ei joskus juhli. Ja kuka sitä aina jaksaa olla selvinpäin? Sitä paitsi nykyisten massaluentojen ja kirjatenttien aikakaudella opiskelijoiden välinen kanssakäyminen on ulkoistettu yliopistoilta baareille.
Opiskelijat kaipaavat sosiaalista vuorovaikutusta ja kriittisiä keskusteluja. Näitä yliopisto ei enää tarjoa.
Vaikka opiskelijoiden juominen ei varmastikaan ole aivan sitä eurooppalaisinta, on se varmasti vähiten häiritsevää. Opiskelijoiden juominen pitäisi pikemmin nähdä oppimisprosessina. Lasin ja poikkitieteellisen keskustelun synnyttämät ideat voivat hyvinkin jalostua innovaatioiksi.
Tällainen innovaatiopolitiikka on ainakin halvempaa, iloisempaa ja aidompaa kuin viidelläsadallamiljoonalla synnytetty.
Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 30.4.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti