Kestävämpää kaupunkisuunnittelua

Jyväskylän kaupunki on yksi Suomen merkittävimmistä opiskelijakaupungeista. Kaupunki keskeisen sijaintinsa vuoksi vetää opiskelijoita ympäri Suomea. Jyväskylän vahvuuksia ovat tutkimusten mukaan myös kaupungin vastaanottavuus sekä nuorekas ilmapiiri. Kaupunki on täynnä myös muita vahvuuksia, mutta niiden hyödyntäminen ontuu.

Opiskelijat ovat yksi merkittävin kaupungin ja yritysten käyttäjäryhmistä. Opiskelijat eivät ole vain kuluerä kaupungille. Opiskelijoiden kaupungille jättämä kunnallisverokertymä oli vuonna 2006 noin 5 % koko kaupungin verokertymästä. Luku on merkittävä, kun otetaan huomioon, että lähes kaikki yliopisto-opiskelijat eivät ole kirjoilla kaupungissa. Opiskelijat ovat myös tärkeä imagollinen etu.

Kaupunkisuunnittelu on yksi merkittävimmistä keinoista, joilla opiskelijoiden etua kaupungissa voidaan tehokkaimmin ajaa. Ilman hyvää ja kestävää kaupunkisuunnittelua ei voida saavuttaa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla luodaan myös elävää kaupunkikulttuuria.

Bussilippujen opiskelijahinnat ovat edelleen korkeat. On kohtuutonta, että bussilla liikkumisen kalleus kannustaa ihmisiä valitsemaan mieluummin yksityisautoilun. Opiskelija-alennuksia on jatkossa parannettava ja bussireittejä suunniteltava vastaamaan paremmin myös opiskelijoiden aikatauluja. Tällöin opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet asua muullakin kuin kalliilla keskustan alueella.

Opiskelijat ovat myös ahkeria pyöräilijöitä. Paikoitellen pyöräreitit ovat kuitenkin kelvottomia ja vaarallisia. Eteenkin Ylioppilaskylästä kampukselle menevä reitti on täynnä vaarallisia ja pimeitä risteyksen ylityksiä. On häpeällistä, että kaupunki joka yrittää profiloitua kestävän liikenteen – mallikaupunkina, on todellisuudessa paikoitellen jopa pyöräilynvastainen. Kaupungin keskustaa onkin tulevaisuudessa kehitettävä autottomaan suuntaan ja enemmän kevyen liikenteen ehdoilla.

Yksi merkittävä keskustaa, ja eteenkin kampuksen läheistä yläkaupungin aluetta piristävä uudistus olisi kävelykadun jatkaminen aina Seminaarinmäelle asti. Kävelykadun jatkamista puoltavat myös kulttuurilliset ja palvelulliset näkökulmat. Kävelykadun jatkaminen piristäisi myös yläkaupungissa toimivia yrityksiä, joiden vahvaa asiakaskuntaa nimenomaan opiskelijat ovat. Kulttuurillisesti vahvempi yläkaupunki toisi myös luonnollisen jatkumon elävälle kampusalueelle. Seminaarinmäen alueen kehittäminen ei saa olla kiinni siitä, että onko se yliopiston vai kaupungin aluetta.

Opiskelijakaupunkia ei voi kehittää ilman opiskelijoiden näkökulmaa. Ensi vuosi 2008 on merkittävä kaupunkivaikuttamisen kannalta, kun käydään kunnallisvaalit. Me Demariopiskelijat tahdomme olla tekemässä JYY:ssa aktiivista kaupunkivaikuttamista myös ensi vuonna, jotta opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin Jyväskylän päätöksenteossa.

Olli-Pekka Koljonen

Kirjoitus on julkaistu Demariopiskelijoiden vaalilehdessä