Demareiden istuvan puheenjohtajan päätös jättäytyä puolueen puheenjohtajakilpailun ulkopuolelle oli suoraselkäinen päätös. Kisasta jättäytyminen avaa kentän puolueen todelliselle uudistumiselle. Itse en tässä vaiheessa osaa preferoida ketään mahdollista puheenjohtajaehdokasta, mutta toivottavasti valintaa edeltää ehdokkaiden välillä aito keskustelu SDP:n tulevaisuuden politiikan linjasta. Puheenjohtajan sukupuolta tai ikää tärkeämpää on aina hänen harjoittamansa politiikka.
Sosialidemokraattiset opiskelijat ehtivät ottaa ennen Heinäluoman päätöstä varaslähdön puheenjohtajapelissä antamalla kannanoton, jossa SONK asettui tukemaan Erkki Tuomiojan valintaa puolueen johtoon. Mielestäni kannanotto oli erittäin harkitsematon ja outo tilanteessa, jossa kilpailuun ilmoittautuneita ehdokkaita oli ainoastaan Tuomioja. Tällainen hätiköinti ja kannan muodostaminen ilman keskusteluita ja kriittisyyttä syövät kieltämättä hieman pohjaa siltä kritiikiltä, jota SONK ja sosialidemokraattiset opiskelijat ovat puoluetta kohtaan asettaneet. Onkin mielenkiintoista nähdä miten SONK reagoi muuttuneeseen tilanteeseen ja uusiin ehdokkaisiin. Kannan muuttaminen kun ei oikein luo hyvää kuvaa järjestön dynaamisuudesta.
Hieman myös kotikampukselta. Tällä viikolla ilmestynyt ylioppilaslehti Jylkkäri kirjoittaa viimeisimmästä edustajiston kokouksesta, jossa suurimman säpinän aiheutti kahvin santsaus. Ivalliseen sävyyn kirjoitetussa jutussa ihmetellään edarin hiljaisuutta. Lisäksi juttu sisältää hieman asiavirheitä, kuten että oppositio-hallitus-asetelma olisi jotenkin poikkeuksellisen täpärä tai että hallituskuvio olisi kuohuttanut vesivoiman lailla. Mielestäni 25-16 ei ole mitenkään erityisen täpärä asetelma.
Hiljaisuuden syyksi toimittaja Airola pohtii median läsnäoloa. Niin tai näin, aika mielenkiintoinen lähestyminen edustajiston kokouksen raportointiin vanhalta edaattorilta, joka itsekin lähinnä tyytyi nauttimaan edarin tarjoamista santsikupeista ja sämpylöistä. Liekö sisäinen media Airolankin aikonaan hiljentänyt?
Toivottavasti Jylkkärin ylioppilaskuntapolitiikkaa koskevissa jutuissa sivuttaisiin jatkossa myös politiikan sisältöä. Siis sitä samaa, jota toivoisin myös kuultavan SDP:n puheenjohtajakilvassa.
